Työterveyshuolto luo perustan työkyvyn ylläpidolle
Yksityisellä sektorilla työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli viime vuonna 6,39 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 6,76 prosenttia vuotuisesta palkkasummasta laskettuna. Tieto käy ilmi keskiviikkona julkistetusta Tekemättömän työn vuosikatsauksesta.
Kari Haringin mukaan työntekijöiden hyvinvoinnissa tapahtunutta myönteistä kehitystä ei pidä vaarantaa työterveyshuollon asemaa tai rahoitusta heikentämällä.
– Työkyvyn ylläpito edellyttää työntekijän ja työpaikan olosuhteiden tuntemista. Toimivalla työterveyshuollolla on tämä tieto hallussaan.
Sujuva yhteistyö työterveyshuollon kanssa tehostaa myös työkykyjohtamista. Työterveyslaitoksen syksyllä julkaiseman Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimuksen mukaan työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden hyvä koordinointi.
– Tutkimuksen mukaan yritykset haluavat kehittää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa työkykyriskejä ennakoivaan ja ehkäisevään suuntaan. Työterveyshuolto on työpaikalle olennainen kumppani työntekijöiden työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistamisessa ja poistamisessa, Kari Haring toteaa.
Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista.
Vuosikatsauksen ovat toteuttaneet Terveystalo, Työterveyslaitos, EK, SAK ja tilintarkastusyhtiö PwC, eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If.
