Ranska heikentää työlain voimaa
Laman ja korkean työttömyyden aikaan työnantaja mielellään kokeilee työnhakijan venyvyyttä. Kelpaisiko työ puolella minimipalkasta? Voisiko viikkotuntimäärän tuplata? Tulisiko tämä töihin myös sunnuntaina? Tähän asti työsopimukseen kirjatut laittomat ylilyönnit on kumottu Ranskan työtuomioistuimessa. Vaan ei enää. Hallituksen ja senaatin hyväksymä Macron-laki joustaa työantajan toivomalla tavalla. Työntekijän asema sensijaan palaa asiantuntijoiden mukaan 1800-luvulle.
− Työlaki tuli voimaan 1910 ja siltä pohjalta työelämän pelisääntöjä on kehitetty meidän päiviimme asti. Usein sanotaan, että tämä 3 990 sivua sääntöjä ja asetuksia on liikaa. Muttä se on työntekijän ainoa ase, korostaa entinen työtarkastaja Gérard Filoche. Hän näkee punaista kun puhutaan työntekijän suostumuksesta ja vapaaehtoisuudesta.
− Työntekijän ja työnantajan välillä ei ole tasa-arvoista neuvottelusuhdetta vaan selvä komentosuhde, jonka vastapainoksi työntekijällä on työlakiin kirjattuja oikeuksia. Työsopimuksen vieminen yksityisoikeuden piiriin jättää työntekijän yksin henkilöstöosaston lakimiesten armoille.
Työlain heikentämisen taustalla on halu saada työelämään joustoa ja sitä kautta rekrytointeja. Ranskan ammattiyhdistysten keskusliitto CGT pelkää Macron-lain joustavuuden antavan kansainvälisille yrityksille vapaat kädet polkea ranskalaisen työelämän pelisääntöjä. Jo nykyisellään ulkomaalaiset taksi- ja ilmailualan yritykset palkkaavat ranskalaisia työntekijöitä ilman viikkolepoa ja vuosilomaa.
− Joustavuus ei vähennä vaan lisää työttömyyttä. Jos lähiössä asuva yksinhuoltaja joutuu myymään hajuvesiä turisteille yöllä Pariisin keskustassa ilman yölisää, se ei tuo kenellekään mitään hyvää. Mutta kun 15 vuotta sitten siirryttiin 35-tuntiseen työviikkoon ilman palkan alennusta, syntyi 400 000 uutta työpaikkaa, muistuttaa CGTn pääsihteeri Philippe Martinez.
Myös lain sanamuodot taloudellisten irtisanomisten helpottamisesta saa ammattiyhdistyksen kiristelemään hampaitaan. Aikaisemmin kansainvälinen konserni oli taloudellisesti vastuussa Ranskan tytäryhtiöidensä taloudellisesta haaksirikosta. Nyt konkurssitilanteessa katsotaan vain tytäryhtiön tilikirjoja, mikä mahdollistaa tytäryhtiön ajamisen tahallisesti selvitystilaan.
Virpi Latva
