Hyvä fiilis torjuu tylsistymistä työssä

Työssään tylsistyneet työntekijät kokevat olevansa sairaampia kuin muut. He myös aikovat jäädä aikaisemmin eläkkeelle. Eniten leipääntymistä kokevat nuoret, sanoo tutkija Lotta Harju.
25.11.2014 07:45 karhu admin
Kaikkia töitä voi kehittää mielekkäämmiksi, sanoo tutkija Lotta Harju

Työssä tylsistyminen on tavallisinta valmistusteollisuudessa, kuljetusalalla ja varastotyössä, mutta myös monet kulttuurin, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevät kokevat tylsistyvänsä. Työssä tylsistyneitä on kuitenkin kaikilla aloilla. Näin sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju, joka on ollut laatimassa ensimmäistä tutkimusta työssä tylsistymisen yleisyydestä suomalaisilla työpaikoilla.

– Tutkimuksemme osoittaa, että työssä tylsistymistä esiintyy laajemmin kuin luullaan. Vähiten työssään tylsistyvät opetus- ja terveydenhuoltoalojen työntekijät, Lotta Harju kertoo.

Tylsistyneet työntekijät pitkästyvät eivätkä pysty keskittymään työtehtäviinsä. Tarkkaavaisuus herpaantuu ja tapaturmariski kasvaa. Samalla kärsii tuottavuus.

– Työntekijä ei syystä tai toisesta ole motivoitunut heittäytymään työhön.

Leipääntyneet työntekijät kokevat muita useammin terveytensä ja työkykynsä heikentyneen. He myös suunnittelevat eläköityvänsä aikaisemmin kuin työn imua kokevat innostuneet työntekijät.

Oman paikan etsijät leipääntyvät

Kaikkein tylsistyneimpiä ovat nuoret alle 36-vuotiaat työntekijät.

– Yksi selitys saattaa olla se, että vastikään työelämään tulleet eivät ole vielä löytäneet itselleen sopivaa ja riittävän haasteellista työtä, Lotta Harju sanoo.

Tylsistyminen oli hieman yleisempää miesten kuin naisten parissa.

– Tämä voi johtua osittain siitä, että naiset hakeutuvat miehiä useammin kutsumusammatteihin. Kun työ koetaan tärkeäksi, työntekijä ei ikävysty yhtä helposti. Miehet saattavat myös olla naisia urakeskeisempiä ja odottaa työltään enemmän.

Vaikka työssä tylsistymistä esiintyy kaikilla aloilla, Suomen ensimmäisen tätä aihetta käsittelevän tutkimuksen mukaan tylsistyminen on kaiken kaikkiaan melko harvinaista. Työn imua koetaan paljon useammin, Lotta Harju sanoo.

Hän tähdentää, että tiedot on hankittu kyselytutkimuksella. Tutkimus saattaa sen vuoksi antaa hieman liian myönteisen kuvan.

– Kaikkein leipääntyneimmät tuskin vastaavat kyselyihin, ja ihmisillä on sitä paitsi taipumus vastata tämän tyyppisissä kyselytutkimuksissa jonkin verran myönteisemmin kuin heidän todelliset kokemuksensa oikeastaan edellyttäisivät. Tulokset ovat suuntaa-antavia, Lotta Harju sanoo ja toteaa, että työssä tylsistymistä on tutkittava perusteellisemmin.

Aihe on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle myös muissa maissa.

Kaikissa töissä parantamisen varaa

Lotta Harju toteaa, että käytännössä kaikkia töitä voi rukata niin, että työ koetaan mielekkäämmäksi. Keinot riippuvat työn luonteesta, mutta on tärkeää hyödyntää työyhteisön voimavaroja.

– Liikkeelle voi lähteä siitä, minkä itse kokee innostavaksi ja motivoivaksi. Jos parasta työssä on työyhteisö, voi panostaa työn sosiaaliseen puoleen ja kanssakäymiseen työkavereiden kanssa. Joissakin rutiiniluonteisissa töissä riittää ehkä se, että suorittaa työtehtävät välillä eri järjestyksessä. Työntekijä voi myös ottaa vastaan uusia haasteita ja ryhtyä vaikkapa opastamaan uutta työntekijää.

Mieluisaa vapaa-ajan harrastusta voi ehkä kokeilla työpaikallakin. Lotta Harju mainitsee esimerkkinä päivähoitotyöntekijän, joka soittaa vapaa-ajallaan rumpuja. Työntekijä alkoi opettaa rummunsoittoa lapsille.

– Siinä jutussa oli pelkkiä voittajia.

Lotta Harju toteaa, että hyvä työilmapiiri pienentää työssä tylsistymisen riskiä. Vastaavasti työyhteisön ongelmat lisäävät leipääntymisen vaaraa.

Työnantaja ja esimiehet voivat pienentää riskiä esimerkiksi huolehtimalla siitä, että tavoitteet ovat selkeät mutta realistiset, että jokaista työntekijää kohdellaan reilusti ja että työtä tuunataan tarvittaessa.

– Työntekijät kokevat usein työnsä mielekkäämmäksi, jos he voivat itse vaikuttaa siihen ja jos työ on vastuullista. Työn mielekkyys on myös työntekijän omalla vastuulla – hyvä fiilis ei synny käskemällä.

Jonny Smeds

Siparilan puunjalostustehtaalla työtä tuunataan mukavammaksi.

 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.