Ruotsin teollisuussopimus jakaa liittokenttää
Teollisuussopimus, joka on vuodesta 1997 toiminut työehtosopimusneuvottelujen pohjana Ruotsissa, saa ammattiliitoilta sekä kannatusta että kritiikkiä. Teollisuussopimus solmittiin vakauden ja pitkäjänteisyyden tuomiseksi sopimusneuvotteluihin. Perustettiin työmarkkinaosapuolten yhteistyötoimikunta ja sovittiin työehtosopimusneuvottelujen viemisestä liittotasolle ja siitä, että neuvottelut aloitetaan kolme kuukautta ennen vanhojen sopimusten umpeutumista. Jos sopimukseen ei ole päästy kuukautta ennen, mukaan tulee puolueettomia sovittelijoita. Sovittelijoilla on muun muassa oikeus lykätä suunniteltuja työtaistelutoimenpiteitä.
Sopimuksen nojalla palkkoja nostetaan Ruotsissa samaan tahtiin muun Länsi-Euroopan kanssa, mikä on myötävaikuttanut siihen, että reaalipalkat ovat Ruotsissa nousseet ja kilpailukyky on samalla säilynyt. Teollisuussopimuksessa sovittiin myös, että teollisuus luo voimakkaimmin kilpailtuna alana palkankorotusnormin, jota muiden alojen on noudatettava.
Tasa-arvoerät hiertävät
Keväällä 2011 suurin työnantajajärjestö Teknikföretagen sanoutui irti teollisuussopimuksesta. Kun osapuolet kesäkuussa 2011 pääsivät yhteisymmärrykseen uudesta sopimustekstistä, Ruotsin paperiliitto päätti jättäytyä sen ulkopuolelle. Perusteluna oli, että sopimus vahingoittaa LO:n koordinointitoimintaa ja painaa palkkavaatimuksia alas samalla kun se tekee lopun tasa-arvoeristä. Päätökselleen jäädä sopimuksen ulkopuolelle Paperi sai tukea rakennus-, sähkö- ja kuljetusliitoilta.
Teollisuussopimuksen on allekirjoittanut kolme LO:laista liittoa – Metalli, GS (metsä-, puu- ja graafinen ala) sekä elintarvikeala. Nämä samat kolme liittoa päättivät myös olla yhtymättä LO:n vaatimuksiin tasa-arvoeristä viime syksyn sopimusneuvotteluissa.
IF Metallin, GS:n ja elintarvikkeen ohella sopimuksen ovat allekirjoittaneet myös toimihenkilöjärjestö Unionen ja akateemisia edustava Sveriges Ingenjörer sekä kymmenen työnantajaliittoa.
Jonny Smeds
