Hallituksen leikkauslinja sai budjettiriihessä uuden sinetin
– Hallituksen leikatessa rajusti sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista, rahaa riittää hyvätuloisia pääsääntöisesti palveleviin, korotettuihin Kela-korvauksiin. Eikä hallitus puutu edelleenkään varakkaita hyödyttäviin verotukiin. Leikkauksille on siis vaihtoehtoja ja sopeutustoimien kohdentaminen on poliittinen arvovalinta, paaluttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Leikkauksista huolimatta valtion budjetti on pysymässä noin 12 miljardia euroa alijäämäisenä. Isoina jatkuvia alijäämiä selittää osin ennakoitua heikompi talouskehitys. Hallituksen leikkaukset heikentävät suhdannetilannetta, koska ne vähentävät kuluttajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää.
– Taantuman loiventamisen sijaan hallituksen toimet kasvattavat työttömyyttä. Leikkausten myötä myös tulevat taantumat ovat rajumpia, koska sosiaaliturva ei enää samalla tavalla turvaa työttömäksi jäävien toimeentuloa ja sitä kautta kotimaista kysyntää taantumissa, huomauttaa Kaukoranta.
Talouskasvun kannalta olisi tärkeää, että hallitus huolehtisi työntekijöiden osaamisesta tulevaisuudessakin. Tästä näkökulmasta on huolestuttavaa, että aiemmin päätetyn aikuiskoulutustuen lakkautuksen jatkoksi hallitus on leikkaamassa erityisesti aikuisille suunnatusta ammatillisesta koulutuksesta. Myös työperäisen maahanmuuton kiristykset, kuten kolmen kuukauden sääntö, voivat heikentää tulevan talouskasvun edellytyksiä.
Hallitusohjelmassa päätetyt leikkaukset kohdistuivat erityisesti pienituloisiin ja sosiaaliturvaan. Nyt toimeenpantavat säästöt kohdistuvat lisäksi julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, hallintoon ja järjestöihin.
Kokonaisuus heikentää hyvinvointivaltiota. Esimerkiksi sairastuvien näkökulmasta kokonaisuus on karu: sairauspäivärahaa leikataan, lääkekorvauksia heikennetään, hoitotakuu pitenee, terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat ja sote-järjestöiltä leikataan.
– Näyttää siltä, että tämän vaalikauden jälkeen suomalainen hyvinvointivaltio ei ole entisellään. Leikkausten myötä suomalaiset eivät voi entisellä tavalla luottaa yhteiskunnan turvaverkkoihin sairastuessaan tai joutuessaan työttömäksi, Ilkka Kaukoranta toteaa.
