Sairauspäivärahan leikkaaminen lisää toimeentulovaikeuksia ja pahentaa työkykyongelmia
Hallituksen esityksen mukaan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuositulon yläraja alennettaisiin nykyisestä 35 769 eurosta 27 633 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 20 prosentin sijasta 15 prosenttia.
SAK ei kannata hallituksen esitystä.
– Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan sairauspäivärahan laskentakaavan muuttamisesta, kyseessä on tosiasiallisesti päivärahan tason leikkaaminen, joka kohdistuu myös samoin perustein määräytyvään kuntoutusrahaan ja elinluovutusten yhteydessä maksettavaan luovutuspäivärahaan, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.
Leikkaus kohdistuu jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin ja iskee erityisesti niihin ihmisiin, jotka joutuvat olemaan pidempään sairauslomalla. Esimerkiksi kuuden kuukauden pituisen sairausjakson ajalta päivärahan leikkaus voi olla yli 1000 euroa alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.
Sairauspoissaolojen pitkittyessä usein myös muut sairauteen liittyvät kulut, kuten lääkekustannukset ja hoitoihin liittyvät maksut kasvavat. Hallitus onkin lisäämässä merkittävästi sairastamisen kustannuksia, SAK huomauttaa lausunnossaan.
Muita hallituksen sairaisiin ja työkyvyttömiin kohdistuvia heikennyksiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen ja lääkekorvauksen omavastuun korottaminen ja hoitotakuun pidentäminen, mikä vaikuttaa erityisesti pidempään työkyvyttömänä oleviin. Lisäksi hallitus on nostamassa lääkkeiden arvonlisäveroa.
– Hallituksen toteuttamien ja suunnittelemien leikkausten yhteisvaikutukset varsinkin pieni- ja keskituloisille henkilöille ja perheille ovat vakavia ja aiheuttavat pahimmillaan tarpeellisen hoidon ja lääkityksen viivästymistä. Työikäisillä riskinä on myös työkykyongelmien pitkittyminen tai vaikeutuminen, Tuuli Glantz sanoo.
Hänen mukaansa sairauspäivärahaan tehtävät leikkaukset ovat erityisen kohtuuttomia, koska sairaana ja työkyvyttömänä henkilön mahdollisuus parantaa omaa toimeentuloaan on rajallinen.
Työllisyystavoite täysin epärealistinen
Hallituksen esityksessä sairauspäivärahan leikkaamisen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 5300 työllistä. Hallitus perustelee arviota kannustinvaikutuksella: kun päivärahan taso laskee, ihmiset palaavat nopeammin töihin.
Tuuli Glantz pitää perustelua kestämättömänä.
– Tehdyt työtunnin voivat tietenkin lisääntyä, kun ihmiset palaavat toimeentulon heikentyessä sairaana töihin. Työn tekeminen sairaana altistaa kuitenkin sairauden pahenemiselle tai uusimiselle. Lisäksi sairaana töihin tulemiseen voi sisältyä riski muiden tartuttamiseen.
SAK painottaa lausunnossaan, että etuusleikkaukset eivät paranna työllisyyttä tai palauta työkykyä. Työikäisillä riskinä on päinvastoin työkykyongelmien pitkittyminen tai vaikeutuminen sekä työkyvyttömyysjaksojen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten kasvu.
Työkyvyttömien työkykyä ja työhön palaamista parantavat nopea hoitoon pääsy, kuntoutus sekä työolosuhteiden muokkaaminen osatyökykyiselle sopivaksi.
Yhteisvaikutusten arviointi puutteellista
SAK kritisoi hallitusta siitä, että sen tekemien esitysten yhteisvaikutusten arviointi on puutteellista. Sosiaali- ja terveysministeriö on vasta nyt tekemässä arviota yhteisvaikutuksista.
– Olisi kohtuullista, että lausunnon antajilla olisi käytettävissään riittävät tiedot hallituksen esityksen vaikutuksista. Esimerkiksi nyt lausuttavana olevasta esityksestä puuttuvat arviot sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nostamisen ja lääkekorvauksen muutosten vaikutuksista. Niillä on kuitenkin merkittävä vaikutus sairauspäivä- ja kuntoutusrahalla olevien toimeentuloon, Tuuli Glantz sanoo.
