Hallitus käy nyt yt-lain kimppuun – juuri uudistettua lakia halutaan heikentää

Hallitus on heikentämässä muutama vuosi sitten uudistettua yhteistoimintalakia. Palkansaajajärjestöt vastustavat ehdotettuja muutoksia.

Päälakimies Timo Koskinen oli SAK:n edustaja yt-lain muutoksia pohtineessa työryhmässä. Koskisen mukaan työryhmän työtä ei voi kuvata kolmikantaiseksi, sillä hallitusohjelmassa oli jo linjattu yksityiskohtaisesti lakimuutokset eikä niihin voinut työryhmässä vaikuttaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa mietinnössä muun muassa esitetään yhteistoimintalain soveltamisalaa nostettavaksi 20:stä peräti 50 työntekijää työllistäviin työpaikkoihin. Tämä pudottaa merkittävän määrän yrityksiä lain ulkopuolelle. 

SAK, Akava ja STTK jättivät yt-lain muuttamista koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen. 

Mikä esitetyistä muutoksista on mielestäsi palkansaajien kannalta ikävin?

–  Yt-lain mukaisten neuvotteluaikojen poistaminen pienemmissä yrityksissä ja niiden lyhentäminen muissa johtaa työntekijöiden joutumiseen entistä nopeammin lomautetuiksi ja työttömiksi.

– On myös harmillista, että työntekijöiden kokemusta ja näkemyksiä ei koeta arvokkaaksi, kun pohditaan esimerkiksi vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille, Timo Koskinen sanoo viitaten jatkuvan vuoropuhelun osittaiseen vesittämiseen.

Vuoden 2022 alussa voimaan tulleeseen yhteistoimintalakiin sisällytettiin jatkuvaa vuoropuhelua koskevia säännöksiä. Vuoropuhelun tavoitteena on kehittää yritystä ja työyhteisöä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä. Nyt mietinnössä peruutetaan aiemmasta ja esitetään kevennettyä vuoropuhelun mallia 20–49 työntekijää työllistäville yrityksille. 

Miten lakiin esitetyt muutokset käytännössä vaikuttavat?

– Käytännössä ne tarkoittavat muun muassa sitä, että työntekijä joutuu omien säästöjen ja yhteiskunnan tukien varaan aiempaa nopeammin. 

Mietinnön mukaan  yt-lain vähimmäisneuvotteluajat lyhenisivät noin puolella nykyisestä  ja ne vaihtelisivat jatkossa viikosta kolmeen viikkoon. Timo Koskinen pitää tätä merkittävänä heikennyksenä palkansaajien työsuhdeturvaan. Hänen mukaansa on epäselvää, miten lain velvoitteet voidaan edes käytännössä täyttää, jos neuvotteluaikaa on vain viikko.

– Yhteistoimintalaki saatiin pari vuotta sitten uudistettua aidosti kolmikantaisin neuvotteluin. Orpon-Purran hallituksen uusitulla reseptillä aiempi uudistus pilataan, siitä ei kyllä jää työntekijöille hyvä maku suuhun, Timo Koskinen manaa.

Millaisia taloudellisia vaikutuksia lakimuutoksella tulee olemaan?

– Neuvotteluaikojen poistaminen pienemmiltä alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muuten tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille. Sen sijaan irtisanottavan työntekijän osalta neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen  viikon palkan menetystä. Päälle tulevat vielä hallituksen työttömyysturvaan ja asumistukeen tekemät leikkaukset.

– Lomautetut ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät tipahtavat aina ilman omaa syytään taloudelliseen kuoppaan ja nyt sitä kaivetaan esitetyillä lakimuutoksilla syvemmäksi. 

Timo Koskisen mukaan on surkuhupaisaa, että kaavaillut muutokset eivät lakiesityksen vaikutusarvioinninkaan mukaan paranna työllisyyttä ja työntekijän työllistymisedellytyksiä vaan heikentävät niitä. 

– Tämä paljastaa uudistuksen todelliset syyt, jotka ovat ideologiset ja satavat taloudellisesti  pelkästään työnantajan pussiin.

Mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 23. elokuuta. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa ja uudistettu laki tulisi voimaan 1.7. 2025.