Hoitotakuun heikentäminen tuo säästöjen sijasta lisäkustannuksia ja työkykyongelmia
Perusterveydenhuollon hoitotakuun heikentämisen lausuntokierros on päättymässä. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika pitenee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Näin oletetaan saatavan 95 miljoonan euron vuosittainen säästö. Lisäksi kuvitellaan terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden paranevan julkisella sektorilla.
SAK pitää perusterveydenhuollon hoitotakuun heikentämistä erittäin ongelmallisena.
– Todennäköiset vaikutukset olisivat päinvastaisia kuin esitysluonnoksessa kirjatut tavoitteet. Ennakoitujen säästöjen sijasta hoitotakuun romuttaminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia niin hyvinvointialueilla, sosiaaliturvassa kuin työpaikoillakin, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.
Peruspalveluihin pääsyä nopeutettava, ei vaikeutettava
Suomessa lääkäriin ja muihin perusterveydenhuollon palveluihin pääsy on tällä hetkellä hidasta ja moniin muihin Euroopan maihin verrattaessa hankalaa. Lääkärin vastaanotolle voi monissa maissa päästä myös ei-kiireellisissä tapauksissa parin päivän kuluessa, jopa samana päivänä. Hoidolla on myös jatkuvuutta.
– Meillä taas pitkä hoitoon pääsyn odottelu voi aiheuttaa terveystilanteen pahenemista, pidentyvää ja vaikeutuvaa työkyvyttömyyttä tai lisäsairauksia ja komplikaatioita.
Hoidon kiireellisyyden arviointi ei aina ole helppoa. Asiakkaalla voi olla vaikeuksia kuvailla oireitaan nettilomakkeella tai puhelimessa. Vaikka hoidon tarve olisi arvioitu ei-kiireelliseksi, pitäisi hoitoon pääsyn odotusaikaa nykyisestä lyhentää eikä pidentää. Jonottaminen hoitoon voi lisätä kustannuksia lääkekorvauksissa, sairauspäivärahoissa sekä pidemmissä työkyvyttömyysjaksoissa.
– Tarvittavien palvelujen viivästyessä sairaudet, jotka olisi ollut ehkäistävissä, ehtivät muuttua vakavammiksi. Se lisää kustannuksia sekä työnantajalle että yhteiskunnalle, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon sisältö vaihtelee eivätkä kaikki työpaikat tarjoa sairaanhoidon palveluja Työssäkäyvien palveluja ei siis voida jättää pelkästään työterveyshuollon hoidettavaksi.
Hoitotakuun heikennys vaikeuttaisi työttömien työllistymistä
Osalla työttömistä on erilaisia terveyden ja työkyvyn ongelmia. Etenkin työttömyyden pitkittyessä työkyvyn on todettu monella heikkenevän. Työttömät ovat käytännössä täysin julkisten palvelujen varassa. Jo tällä hetkellä he käyttävät sote- ja kuntoutuspalveluja vähemmän kuin heidän terveydentilansa takia olisi tarpeellista. Hoitotakuun heikentäminen vaikeuttaisi vielä lisää työttömien pääsyä tarvitsemiinsa palveluihin. Todennäköisesti terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat silloin pahenevat.
– Samalla työllistymisen todennäköisyys heikentyisi eikä hallitus pysty saavuttamaan tavoittelemaansa työllisyysasteen nousua, SAK:n Riitta Työläjärvi huomauttaa.
Hallituksen toimet hyvinvointipalvelujen romuttamiseksi osuvatkin erityisen kipeästi pienituloisiin perheisiin, joilla on paljon työttömyysjaksoja ja terveysongelmia.
– Työttömyysturvaa ja asumistukea on jo heikennetty, vireillä on sairauspäivärahojen, lääkekorvauksien ja peruspalvelujen tason madaltaminen sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen nostaminen. Kaikki nämä toimet kohdistuvat usein samoihin henkilöihin ja perheisiin, joten sairastuneen työttömän toipumista ja työelämään paluuta vaikeutetaan merkittävästi.
Tavoitellaanko yksityisten vakuutusten yleistymistä?
Mikäli oireiden selvittelyssä tarvitaan laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, nousee kokonaiskustannus yksityissektorilla nopeasti useisiin satoihin euroihin jo yhdellä käyntikerralla. Pieni- ja keskituloiset perheet eivät pysty tällaisia kustannuksia maksamaan.
– Kun julkisen sektorin hoitotakuun heikkenee, maksukykyiset ihmiset siirtyvät käyttämään enemmän yksityisiä palveluja. Päävastuu terveyspalveluista tulee kuitenkin tulevaisuudessakin säilyttää julkisella sektorilla, Riitta Työläjärvi painottaa.
Hoitotakuun heikentämisen myötä todennäköisesti myös yksityisten terveysvakuutusten suosio jatkaisi kasvuaan kiihtyvällä vauhdilla. Näiden vakuutuksien sisältöä ei säädellä lailla ja niissä yleensä rajataan korvauksien ulkopuolelle ennen vakuutuksen alkamista todettujen sairauksien hoito. Kaikille hakijoille yksityisiä terveysvakuutuksia ei myönnetä lainkaan sairauksien laadun tai monilukuisuuden takia, tai vakuutuksen hinta nousee hyvin korkeaksi.
– Palvelujärjestelmämme ajaminen kohti tilannetta, jossa peruspalveluja saadakseen ihmiseltä edellytetään yksityistä terveysvakuutusta, on kohtuuton ja heikentää yhdenvertaisuutta.
Terveydenhuollon henkilöstö uupuu julkisella sektorilla
Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteissa mainitaan myös julkisen sektorin henkilöstövajeen helpottuminen. Todennäköisesti käytännössä tapahtuisi juuri päinvastoin: asiakkaiden hoitoon pääsyn viivästyessä ja samalla vaivojen pahentuessa työskentely julkisen sektorin toimipisteissä muuttuisi henkilöstölle yhä raskaammaksi ja kuormittavammaksi.
– Kun samanaikaisesti maksukykyiset potilaat yhä useammin siirtyisivät käyttämään yksityisiä palveluja itse maksaen tai vakuutuksien avulla, tarvittaisiin yksityisellä sektorilla lisää henkilöstöä. Sitä houkuteltaisiin parempien ansioiden ja työolosuhteiden avulla. Tämä pahentaisi julkisen sektorin henkilöstöpulaa vielä nykyisestä.
Oikeita keinoja sote-säästöille löytyy
Terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista tarvitaan. Peruspalvelujen hoitotakuun heikennyksellä näitä tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta.
Sen sijaan tarvitaan esimerkiksi hoidon jatkuvuuden parantamista ja pitkäaikaisia hoitosuhteita omatiimimallilla. Kaikkien ammattilaisryhmien koko osaamista tulee hyödyntää ja työnjakoa sote-palveluissa pitää edelleen kehittää. Myös tietojärjestelmien toimivuutta ja tietojen kirjaamista on nopeutettava.
