Pahin ehkä takana
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi, että Suomi ponnistaa muun Euroopan kasvuvauhtiin vuonna 2017. Tänä vuonna tilanne on vielä epäselvä, eikä ole täysin varmaa, että taloudessa pohjakosketus on otettu ja nousu alkaa.
Lehto kuitenkin uumoilee, että Suomen talous ei enää supistu. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua.
Talouden valopilkkuja ovat rakentamisen kääntyminen kasvuun ja Euroopan talouskasvun vauhdittuminen Etelä-Eurooppaa myöten 2–3 prosenttiin. Tämän pitäisi näkyä Suomessa viennin lisääntymisenä muihin EU-maihin.
Rakentamisen vilkastuminen näkyi jo viime syksyn tilastoissa. Myös liike-elämän ja teollisuuden palvelut ovat kääntyneet kasvuun. Lisäksi metsä- ja telakkateollisuudessa näkyy valoa tunnelin päässä. Telakkateollisuudessa tämä johtuu ennen kaikkea Turun telakan saamista uusista tilauksista. Metsäteollisuudessa selittävä tekijä on sellun ja kartongin tuotantoon rakennettu ja rakenteilla oleva lisäkapasiteetti.
Käänteen puolesta puhuu se, että teollisuuden investoinneissa tapahtui viime vuoden lopulla pientä piristymistä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tammikuussa julkistetun Investointitiedustelun mukaan teollisuuden investoinnit lisääntyisivät viime vuotisesta noin kuudella prosentilla. Myös yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ennakoidaan kasvavan vähän. Positiivista on, että alkaneelle vuodelle ennustetuista investoinneista noin puolet on uuden tuotannon rakentamista.
Vienti edelleen vaikeuksissa
Teollisuuden tilanne on kaikkiaan edelleen huono ja vientiä kuvaavat luvut ovat masentavia. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset laskivat marraskuussa peräti seitsemällä prosentilla vuoden takaisesta ja teollisuustuotanto väheni 1,7 prosentilla.
Eero Lehto muistuttaa, että kuukausittaiset luvut vaihtelevat voimakkaasti, eikä yhden kuukauden tilastojen perusteella pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastoja hallitsevat isojen liikevaihtojen alat, eivätkä niissä näy pienemmät toimijat.
– On kuitenkin fakta, että vienti on sujunut alle odotusten.
Lehdon mukaan positiivinen merkki on, että Helsingin sataman vientiliiketoimintaan tuli selvä lisäys vuodenvaihteessa. Se voi ennakoida, että teollisuuden tilaukset ovat kääntymässä kasvuun.
Suomen muita EU-maita heikompi vientikehitys viime vuonna selittyy lähes kokonaan Venäjän markkinoiden heikkoudella. Eero Lehto arvioi, että idänkaupassa tilanne on vakiintumassa. Venäjän viennin osuus on laskenut niin jyrkästi, ettei sen mahdollinen kutistuminen edelleen enää vaikuta merkittävästi Suomen tilanteeseen.
Viennin takkuamisen lisäksi taloutta kalvaa investointien vähäisyys.
– Suomalaisten yritysten investointien vilkastuminen on tarpeen ja toivottavaa, mutta ulkomaisten investointien houkuttelu on aina ollut meille vaikeaa. Suomi on logistisesti niin syrjäinen ja pieni markkina-alue. En usko, että tähän tulee suurta muutosta.
Irtisanomiset vähenivät
Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 9,2, eli hivenen korkeampi kuin vuotta aiemmin. Eero Lehto huomauttaa, että työttömyysluvut voisivat olla paljon pahempiakin. Talouden surkeisiin lukuihin suhteutettuna työllisten määrä on pysynyt kohtuullisella tasolla.
Irtisanomisten määrä ei viime vuonna enää SAK:n tilastojen mukaan noussut. Potkut sai yhteensä 11 907 työntekijää. Määrä oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Menestyjät luottavat laatuun
Tehokas tuotantoprosessi, joustavuus ja korkea laatu yhdistävät yrityksiä, joilla menee hyvin.
Meriteollisuus työllistää
Turun telakalla on töitä ainakin vuoteen 2020 asti. Tekeillä ja tilauksessa on neljä risteilijää. Myös Rauman telakka on aloittamassa uudestaan laivanrakennusta. Raumalla, kuten Helsingin telakalla on keskitytty keskikokoisten jäänmurtajien rakentamiseen, mutta Raumalla tavoitteena on laajentaa toimintaa matkustaja-autolauttoihin.
Luvassa on satoja uusia työpaikkoja erityisesti alihankintaverkostossa. Meriteollisuuden työntekijöissä on paljon lähellä eläkeikää olevia ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan lähivuosina nuoria osaajia.
Suomen valtteja ovat vankka osaaminen arktisessa jäänmurrossa ja monimutkaisten ja pitkälle räätälöityjen alusten valmistuksessa.
Autonvalmistus kannattaa
Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas kertoi marraskuussa ryhtyvänsä valmistamaan Mercedes-Benzin pientä katumaasturia. Se tuo työtä ainakin muutamaksi vuodeksi. Lisäksi tehdas valmistaa avoautojen kattojärjestelmiä monille automerkeille ja myy autojen ja tuotantoprosessien suunnittelua.
Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen arvioi Helsingin Sanomissa Uudenkaupungin tehtaan valteiksi tehokkaan ja virheettömän tuotantoprosessin sekä toiminnan joustavuuden. Tässä yksi osatekijä on suomalainen lomautusjärjestelmä.
Tehdas työllistää tätä nykyä 1 700 henkeä.
Metsäkoneilla kysyntää
Metsäkoneita valmistava Ponsse on tehnyt viime vuosina hyvää tulosta. Yhtiö arvioi osavuosikatsauksessaan menestyksen perustuvan paitsi hyvänä pysyneeseen kysyntään myös onnistuneeseen tuotekehitykseen, korkeaan laatuun ja tuotannon ja toimitusten luotettavuuteen.
Erityisen voimakkaasti viime vuonna kasvoi huoltopalveluiden kysyntä. Yhtiö suunnittelee nostavansa tänä vuonna Vieremän tehtaansa tuotantokapasiteettia.
Robotit auttavat kasvamaan
Yhä useampi tuotantonsa halvan työvoiman Kiinaan siirtänyt yritys harkitsee paluuta Suomeen. Esimerkki paluumuuttajasta on led-valaisimia valmistava oululainen Valtavalo. Rutiinitehtävät, joiden parissa Kiinassa työskenteli 150 ihmistä, hoituvat nyt Suomessa yhden ihmisen ja robotin avulla.
Yhtiö suunnittelee hankkivansa toisen täysautomaattisen tuotantolinjan. Työpaikkoja tulee lisää, mutta ei kovin monta tuotantoon. Tällä hetkellä tuotannossa työskentelee 17 ihmistä.
Pirjo Pajunen
