Ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lähetetty lausuntopalvelu.fi kautta

OKM/22/010/2018

Pyydettynä lausuntonaan laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamisesta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää seuraavaa:

Pääosiltaan esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta on kannatettava ja vastaa uuden lukiolain henkeä ja tavoitteita. SAK kiinnittää huomion opiskelijoiden yhdenvertaiseen asemaan sekä ylioppilastutkinnosta perittäviin maksuihin ja tutkinnon uusimiseen.

SAK pitää myönteisenä, että ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osallistuminen ylioppilaskokeeseen säilyy ennallaan ja että myös muun kuin lukiokoulutuksen oppimäärän suorittavan oikeus ylioppilastutkinnon suorittamiseen turvataan (§5).

SAK pitää perusteltuna, että oikeudesta englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen säädetään (§6). SAK on yhtä mieltä siitä, että englanninkielisen tutkinnon suorittamiselle on kansainvälistyvässä toimintakentässä selkeä tarve ja peruste. SAK pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että englanninkielisen tutkinnon suorittamiselle säädettäisiin esityksen mukaisesti erilliset kriteerit.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on myönteistä, että kokelasta koskevat erityisjärjestelyt on määritelty (§10). Näin turvataan myös niiden kokelaiden asema, joilla on eri syistä johtuen rajoituksia suorittaa tutkinto muutoin.

Ylioppilastutkinnon rakennetta ehdotetaan muutettavan (§11). Mikäli kokelas osallistuu reaaliaineen kokeeseen, olisi hänen suoritettava nykyisen yhden reaaliaineen kokeen sijasta kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Lopputulemana on, että kirjoitettavien aineiden ja kokeiden määrän kasvaa, jos kirjoittavana aineena on reaalikoe. Koulutuksen järjestäjälle muutoksesta aiheutuu kustannusvaikutuksia. Näiden ohella SAK haluaa kiinnittää huomion muutoksen vaikutuksiin opiskelijoille. Lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto ovat jo nykyisellään vaativia ja kuormittavia. Vaatimustason nosto on sinällään perusteltua ja vastaa uuden lukiolain henkeä, mutta opiskelijalla on oltava riittävä tuki ja ohjaus opintojen suorittamiseen ja loppuun saattamiseen. Erityisesti SAK painottaa muutoksen vaikutusta kaksoistutkintoa suorittaville kokelaille. Heidän osaltaan uudistus voi muodostua käytännössä liian kuormittavaksi ja vaikeuttaa kaksoistutkinnon suorittamista.

Hallituksen esityksessä henkilöllä olisi oikeus uusia ylioppilaskoe rajattomasti, jos hän on suorittanut kokeen hyväksytysti (17.1 §) tai jos hän on saanut kokeesta hylätyn arvosanan, mutta on suorittanut ylioppilastutkinnon (17.3 §). Säädös vastaa 1.9.2018 voimaan tulleen ylioppilastutkinnon järjestämisestä koskevan lain (672/2005) 6a §:ää.

Oikeus uusia ylioppilaskoe on tärkeä henkilön jatko-opintokelpoisuuden kannalta, erityisesti tilanteessa, jossa lukiomenestys korostuu jatko-opintoihin hakeuduttaessa. SAK pitää henkilön oikeutta uusia ylioppilaskoe perusteltuna ja tärkeänä, mutta katsoo että rajattoman uusimisen mahdollisuudesta nyt säädettäessä tulisi lainsäätäjän huomioida säädöksestä oppilaitokselle aiheutuva ylimääräinen hallintotyö ja taloudelliset kustannukset.

Ylioppilastutkinnosta perittävistä maksuista (§21) todetaan, että ylioppilastutkintolautakunta voisi periä ylioppilastutkinnosta ja sen kokeisiin osallistumisesta maksuja, joista säädettäisiin erillisessä asetuksessa. SAK kannattaa maksutonta toista astetta ja katsoo, että opiskelijalta perittävät maksut ja opinnoista aiheutuvat kustannukset eivät saa muodostua esteeksi opiskeluun hakeutumiselle ja opintojen loppuun saattamiselle. SAK tuo kuitenkin esiin, että ammatillisessa koulutuksessa perustutkinnon suorittaneilta ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittajilta voidaan periä kohtuullista maksua. Tutkintomaksun maksaa tutkinnon suorittaja itse.

Toisen asteen yhtenäisyyden ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta SAK katsoo, että ammatillista koulutusta vastaavasti ylioppilaskokeen uusimisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut voisi periä opiskelijalta silloin, kun kyse on lukion oppimäärän jo suorittaneesta henkilöstä ja kun koe uusitaan nimenomaan arvosanan korottamistarkoituksessa. Yhtäältä tutkinnon jo suorittaneiden ja oppilaitoksesta valmistuneiden henkilöiden osalta aiheutuvat ylimääräiset hallintokulut voitaisiin korvata oppilaitoksille esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta. Edelleen SAK painottaa, että ylioppilastutkinnon rajoitukseton uusiminen ei saa muodostua esteeksi ammatillista väylää pitkin hakeutuvien korkea-asteen opinnoille.

Keskeinen sisältö:

• Esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta on pääosin kannatettava ja vastaa uuden lukiolain henkeä ja tavoitteita.
• Toisen asteen yhtenäisyyden kannalta on myönteistä, että ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osallistuminen ylioppilaskokeeseen säilyy ennallaan ja että myös muun kuin lukiokoulutuksen oppimäärän suorittavan oikeus ylioppilastutkinnon suorittamiseen turvataan.
• Englanninkielisen tutkinnon suorittamiselle on kansainvälistyvässä toimintakentässä selkeä tarve ja peruste. SAK pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että englanninkielisen tutkinnon suorittamiselle säädetään esityksen mukaisesti erilliset kriteerit.
• Ylioppilastutkinnon rakennetta muutettaessa on huomioitava uudistuksen vaikutukset opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille. Reaalikokeen valitsevan kokelaan kohdalla kirjoitettavien aineiden ja kokeiden määrän kasvaa. Vaatimustasoa nostettaessa on kiinnitettävä huomio opintojen kuormittavuuteen ja huolehdittava, että opiskelijalla on oltava riittävä tuki ja ohjaus opintojen suorittamiseen ja loppuun saattamiseen. Erityisesti muutos koskee kaksoistutkintoa suorittavia kokelaita, jotka suorittavat samalla ammatillisia opintoja. Koulutuksen järjestäjille aiheutuvat kustannusvaikutukset on huomioitava ja muutoksen toteuttamiseen on ohjattava riittävät resurssit.
• Oikeus uusia ylioppilaskoe rajattomasti on tärkeä henkilön jatko-opintokelpoisuuden kannalta, kun vastaisuudessa lukiomenestys korostuu jatko-opintoihin hakeuduttaessa. SAK pitää henkilön oikeutta uusia ylioppilaskoe perusteltuna ja tärkeänä, mutta katsoo että rajattoman uusimisen mahdollisuudesta säädettäessä tulee huomioida säädöksestä oppilaitokselle aiheutuva ylimääräinen hallintotyö ja taloudelliset kustannukset.
• Koulutuksellisen tasa-arvon ja toisen asteen yhtenäisyyden näkökulmasta SAK painottaa, että ylioppilastutkinnon rajoitukseton uusiminen ei saa muodostua esteeksi ammatillista väylää pitkin hakeutuvien korkea-asteen opinnoille.
• Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on keskeistä, että kokelasta koskevat erityisjärjestelyt määritellään ja mahdollistetaan myös niiden kokelaiden osallistuminen ylioppilastutkintoon, joilla on rajoituksia suorittaa tutkinto muutoin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry