Kuka suojelee eläkkeitä? – eläkejärjestelmään voitava luottaa

Nuorten eläkelupauksesta on pidettävä kiinni ja ikääntyvien asema on turvattava siten, ettei kukaan jää väliinputoajaksi. Työuria pidennetään parhaiten työelämän laatua parantamalla. Nämä ovat SAK:n keskeisiä tavoitteita piakkoin alkaviin eläkeneuvotteluihin.
24.09.2013 07:25 karhu admin
Rahoituksesta päättäminen on tärkeää, jos halutaan pitää lakisääteinen ja kaikki työntekijät kattava työeläkejärjestelmä, Katja Veirto korostaa.

Oikeudenmukaisuus, uskottavuus ja vakaus ovat SAK:n ohjenuorana eläkeneuvotteluissa. Siksi on yhtäaikaisesti päätettävä niin eläkkeiden rahoituksesta kuin etuisuuksistakin, koska molemmat vaikuttavat toisiinsa.

– Maksujen on oltava oikealla tasolla, ettei eläkkeitä tarvitse heikentää. Ikääntyvän asema on turvattava silloinkin kun työkyky on mennyt ja eläkeikä vielä kaukana. Työelämän laatuasioihin on paneuduttava vakavasti, koska esimerkiksi ikäohjelmilla pystytään oikeasti myöhentämään eläkkeelle lähtöikää, muistuttaa SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto.

Hänen mukaansa pelkän eläkeikärajan muuttaminen ei ratkaise ongelmaa.

Eläkeneuvotteluja siivittää työmarkkinajärjestöjen solmima työllisyys- ja kasvusopimus, jossa sovittiin ensi ja seuraavan vuoden työeläkemaksujen korotuksesta. Tämä on Veirton mukaan hyvä alku neuvotteluille.

Eläkelupauksesta pidettävä kiinni

Jotta tämän päivän nuoret kokevat eläkejärjestelmän oikeudenmukaisena, pitää heidänkin tietää, millainen eläke on odotettavissa. Muussa tapauksessa voi käydä niin, etteivät nämä tulevat päättäjät jossain vaiheessa haluakaan maksaa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, jos heidän oma eläkkeensä on epävarma.

Tämän hetken tietämyksen mukaan eläkemaksujen korotuspainetta pitkällä aikavälillä on vain noin kaksi prosenttiyksikköä. Näin molempien – työnantajien ja työntekijöiden – eläkemaksuja tarvitsisi korottaa vain prosenttiyksikön verran.

– Tämä ei ole kamala satsaus, mutta lisää tuntuvasti eläkejärjestelmän uskottavuutta, toteaa Katja Veirto.

Rahoituksesta päättäminen on tärkeää, jos halutaan pitää lakisääteinen ja kaikki työntekijät kattava työeläkejärjestelmä. Tätä Veirto pitää huomattavasti parempana kuin että jokainen joutuisi itse hoitamaan vanhuuden turvansa vapaaehtoisin vakuutuksin.

Jos eläkejärjestelmää katsotaan nuorten näkökulmasta, saattaisi olla hyväksi karttumien uudelleen kohdentaminen. Esimerkiksi ikääntyvien superkarttumasta voitaisiin osa siirtää nuoremmille ikäpolville. Eläkkeitten tasoa tulevaisuudessa parantaisi luopuminen työntekijän eläkemaksun vähentämisestä palkasta, kun eläkkeen ansaintaa lasketaan.

Myös työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen tarvitaan muutoksia, koska nyt nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen merkitsee niukkaa eläkettä.

Ikääntyvien asema turvattava

Jos uudistuksessa eläkeiän alaikärajaan tulee muutoksia, niin ikääntyvien asema on turvattava uusilla varhaiseläkemahdollisuuksilla. Pelkkä ikärajan nosto voi aiheuttaa sen, että työkyky on mennyt, mutta eläkeikä on karannut käsistä.

Katja Veirto muistuttaa, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa varhaiseläkkeitä korvattiin joustavalla eläkeiällä.

– Se on mielestäni toiminut ja ottaa huomioon niin yksilöllisiä kuin eri ammattienkin eroja. Eläkeiän kategorinen nostaminen ei toimi, koska silloin moni ikääntyvä, raskasta työtä tekevä kokee eläkkeen karkaavan liian kauaksi, Veirto arvioi.

Jos eläkeikää nostetaan, se vaatii rinnalleen uusia varhaiseläkejärjestelmiä. Silloin keskustellaan esimerkiksi yksilöllisestä varhaiseläkkeestä tai seniorieläkkeestä, joka huomioisi pitkän työuran. Myös ammatillisen työkyvyn merkitys eläkejärjestelmässä nousee pohdintaan. Pitäisikö 60-vuotiaalla, joka on työkyvytön omaan työhönsä tai ammattiin, olla oikeus eläkkeeseen?

Laatua työelämään

Työelämän laatu vaikuttaa paljon siihen, kuinka kauan työntekijät jaksavat työelämässä. Uudistuksia on tehty siten, että esimerkiksi sairauspoissaolot eivät pitkittyisi vaan työterveyshuollon tuki tulisi mahdollisimman pian. Myös työpaikoilla toteutettujen ikäohjelmien ansiosta monet ovat voineet jatkaa työssä entistä pidempään.

Tarvitaan asennemuutosta

Katja Veirto toteaa, että nyt tarvitaan asennemuutosta sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä viidennes olisi halunnut jatkaa työssä pidempään.

Asenteista on usein myös kiinni se, ettei työnantaja ole halukas järjestämään osa-aikatyötä osa-aikatyökyvyttömyyseläkettä saavalle. Vaikka työnantajajärjestöt vaativat kovaan ääneen eläkeiän nostamista, niin kuitenkin viidennes työnantajista pitää eläkkeelle jäämisen alaikärajaa liian korkeana.

Katja Veirto arvioi, että ikääntyvät tarvitsisivat mahdollisuuden työntekijälähtöisiin työaikoihin. Nyt pienten lasten vanhemmilla on oikeus lyhentää työaikaansa, mutta tämä oikeus pitäisi ulottaa kaikkiin ikäryhmiin.

Aino Pietarinen

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.