Liittojen esitykset SAK:n edustajiston järjestäytymiskokoukselle 2024
1 Yrityksille työllistämisvelvoite
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Perustelut
Orpo-Purran hallitus tavoittelee Suomeen 100 000 lisätyöllistä. Hallitus ja elinkeinoelämä ovat ilmaisseet, että niiden tavoitteena on nimenomaan kokoaikatyön lisääminen. Työllisyystavoitteilla on perusteltu historiallisen rajuja leikkauksia työttömyysturvaan. Ilman yrityksille säädettävää työllistämisvelvoitetta ja työnantajien tarpeisiin perustuvan osa-aikatyön kieltämistä, tavoite jää toteuttamatta ja näyttää vain ontolta perustelulta työntekijöiden sekä työtä hakevien aseman kurjistamiselle.
Joulukuussa 2023 Suomessa oli 279 600 työtöntä työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja 82 100. Osa työpaikoista oli laadultaan sellaisia, ettei ne takaisi toimeentuloa tekijälleen. Työpaikkojen heikko laatu on Suomessa jo johtanut siihen, että maassamme on suhteessa enemmän useampaa työtä tekeviä kuin EU:ssa keskimäärin. Toimeentulon kokoaminen tekemällä useampaa työtä samanaikaisesti ei ole ratkaisu kokoaikatyön aikaansaamisessa. Se tarkoittaa tilastoissa vain enemmän osa-aikatyötä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kaikista alkaneista työsuhteista 31 prosenttia oli osa-aikaisia. Esimerkiksi menestyvällä vähittäiskaupan alalla vuonna 2022 alkoi 42 000 uutta työsuhdetta, joista peräti 25 000 osa-aikaisena. Samana vuonna Suomessa oli 101 000 palkansaajaa osa-aikatyössä, koska heille ei ollut tarjolla kokoaikatyötä. Suomessa on Jyväskylän yliopiston Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa – hankkeen mukaan n. 200 000 työssäkäyvän köyhän riskissä olevaa työllistä. Merkittävin selittäjä työssäkäyvien köyhyydelle maassamme on osa-aikatyö. Tutkimuksessa Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla (2016) todetaan, että Suomessa yritysten tarpeiden merkitys osa-aikatyön teettämisen motiivina on selkeästi muita EU-maita vahvempi. Työnantajan tarpeista lähtevä osa-aikatyö tuleekin Suomessa kieltää. Jatkossa mahdollinen osa-aikatyö voi perustua vain työntekijän elämäntilanteen tarpeisiin; opiskelu, työkyky, läheishoiva jne.
Suomessa yrityksillä pitää olla työllistämisvelvoite. Se voidaan määrittää esimerkiksi yrityksen kokoluokan perusteella. Velvoitteen laiminlyömisestä pitää määrätä sanktiomaksut. Velvoitetta voi perustella myös sillä, että julkisen sektorin palkkatukityöllistäminen on ajettu alas. Yrityksien pitää ottaa isompi vastuu palkkatuki- ja muusta työllistämisestä tarjoamalla kokoaikaista työtä, joka takaa toimeentulon tekijälleen ja elämisen ilman täydentäviä etuuksia.
Työllistämisen tulee olla keskeinen osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Ei voi olla niin, että työnantajien kustannuksia ja riskejä pienennetään ilman vastuun kasvattamista työikäisten ja maamme hyvinvoinnista. Yritysten sosiaalinen vastuu pitää varmistaa selkeällä työllistämisvelvoitteella ja työnantajan tarpeista lähtevän osa-aikatyön kieltämisellä. Tämä lisää työllisyyttä sekä yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja vakautta.
PAM esittää, että SAK
- Laatii mallin yrityksien työllistämisvelvoitteeksi
- Ajaa lainsäädäntöä työnantajalähtöisen osa-aikatyön kieltämiseksi ja työntekijän tarpeista lähtevän osa-aikatyön lisäämiseksi.
SAK:n edustajiston lausunto 5.6.2024
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää, että SAK laatii mallin yritysten työllistämisvelvoitteeksi sekä ajaa lainsäädäntöä työnantajalähtöisen osa-aikatyön kieltämiseksi ja työntekijän tarpeista lähtevän osa-aikatyön lisäämiseksi. PAM nostaa esiin, että palkkatukityöllistäminen on ajettu alas, joten yritysten pitäisi nyt ottaa suurempi vastuu palkkatuki- ja muusta työllistämisestä tarjoamalla kokoaikaista työtä, joka takaa toimeentulon ja elämisen ilman täydentäviä etuuksia. Vuonna 2022 Suomessa oli 101 000 palkansaajaa osa-aikatyössä, koska heille ei ollut tarjolla kokoaikatyötä. Osa-aikatyö on Suomessa merkittävin selittäjä työssäkäyvien köyhyydelle.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on lakkauttamassa ikääntyneille työttömille suunnatun kuntien velvoitetyöllistämisen 2.9.2024 alkaen. Samasta päivämäärästä eteenpäin alkaneesta palkkatuetusta työstä ei enää pääsääntöisesti kerry työttömyysturvan työssäoloehtoa. Näiden muutosten lisäksi hallitus aikoo kohdistaa palkkatukea erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille.
Orpon hallitusohjelma linjaa myös, että työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan niin, että esim. osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee ja että tarvittavat toimet selvitetään ja laaditaan kehittämisohjelma. SAK on mukana työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2024 perustetussa työryhmässä, jonka tehtävä keskittyy nimenomaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja työelämäosallisuuden lisäämistä edistämiseen. SAK esittää työryhmässä, että yritysten työllistämisvelvoite tai -kiintiö otetaan yhdeksi selvitettäväksi kokonaisuudeksi myös eurooppalaisten mallien osalta.
SAK on esittänyt vuoden 2023 eduskuntavaalitavoitteissaan, että työnantaja-aloitteiselle osa-aikatyölle pitää säätää perusteet, kuten määräaikaisuuden käytölle on.
Päätös
SAK vaikuttaa siihen, että yritysten työllistämisvelvoitetta tai -kiintiötä ja sen erilaisia eurooppalaisia malleja selvitetään. Työnantajille – sekä yksityiselle, julkiselle että kolmannelle sektorille - maksettavan palkkatuen tulee myös jatkossa olla työvoimapolitiikan työkalu vaikeasti työllistyvien työllistämisen edistämisessä.
SAK jatkaa vaikuttamistyötään työlainsäädännön kehittämiseksi siten, että työnantaja-aloitteisen osa-aikatyön teettämiselle tulee olla perusteltu syy.
2 Korvaava työ
Teollisuusliitto
Teollisuusliitto esittää, että
SAK selvittää korvaavaan työhön liittyvien ongelman laajuutta omassa jäsenkentässään ja päättää selvityksen jälkeen, mihin toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä yhdessä liittojen kanssa.
Teollisuusliitossa on ilmennyt enenevässä määrin epäselvyyksiä ja suoranaisia väärinkäytöksiä korvaavan työn käyttöön liittyen.
Korvaavasta työstä ei ole säädetty työlainsäädännössä. Useissa Teollisuusliiton solmimissa työehtosopimuksissa on sovittu korvaavan työn sopimisen edellytyksistä, mutta osa niiden soveltamisalalla toimivista työnantajista on menetellyt työehtosopimuksessa sovitun vastaisesti.
Näiden lisäksi korvaava työ on otettu käytäntöön työnantajan direktiolla useissa sellaisissa yrityksissä, joita sitovassa työehtosopimuksessa ei ole mainintoja korvaavasta työstä. Näkemyksemme mukaan, mikäli työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä korvaavasta työstä, ei siitä voida sopia paikallisesti työntekijöitä sitovasti. Korvaavan työn mallia ei välttämättä ole käsitelty yhteistoimintamenettelyssäkään.
Jopa EK korostaa omissa ohjeistuksissaan, että korvaavan työn järjestely on aina vapaaehtoinen, sillä jos henkilö on katsottu täysin kykenemättömäksi tavalliseen työhönsä, on hänellä perusteltu syy työstä poissaoloon. Todellisuudessa tämä vapaaehtoisuus ei aina toteudu.
Tietoomme on tullut tapauksia, jossa työterveyslääkäri on todennut henkilön työkyvyttömäksi, mutta samalla todennut tämän soveltuvan korvaavaan työhön. Aina ei ole määritelty, millaiseen työhön työkyvytön henkilö soveltuu tai mitä rajoitteita työskentelylle on. Työntekijän sairauden vaikutukset työskentelyyn ja soveltuvuus korvaavaan työhön on jätetty työnantajan harkinnan varaan. Työterveyshuollon kanssa ei myöskään ole välttämättä keskusteltu korvaavan työn soveltuvuudesta työkyvyttömäksi todetulle työntekijälle. Lisäksi on ilmennyt tapauksia, joissa lääkäri on kirjoittanut esim. leikkauksen jälkeen sairauslomatodistuksen, mutta työnantaja on edellyttänyt työntekijän menevän työterveyslääkärille, joka on sitten kirjoittanut todistuksen korvaavasta työstä.
Korvaavan työn tulisi olla asianmukaista ja mielekästä työtä. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan työntekijän on voitu esimerkiksi edellyttää olevan työpaikalla kaunistamassa tilastoja. Näin voidaan näyttää ulospäin, ettei työpaikalla ole sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Joissakin tilanteissa työntekijä on jopa osoitettu työhön, jossa hänen tervehtymisensä on vähintäänkin pitkittynyt.
SAK:n edustajiston lausunto 5.6.2024
Teollisuusliitto ry esittää SAK:lle korvaavan työn tilanteen kartoitusta ja sen pohjalta mahdollisia toimenpiteitä yhdessä liittojen kanssa. Teollisuusliitto nostaa esityksessään esiin korvaavan työn käytössä esiintyneitä epäkohtia ja epätarkoituksenmukaisuutta, joita on ollut viime aikoina aiempaa enemmän.
Työurien pidentämisen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Työuria voidaan tällöin tarkastella alusta, keskeltä ja lopusta. Parhaimmillaan työkyvyn tuen ja varhaisen välittämisen malleilla voidaan parantaa työhyvinvointia sekä vähentää työkyvyttömyysjaksoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Työkyvyttömyysjaksoista aiheutuu yleensä haittoja ja kustannuksia niin työnantajalle kuin työntekijälle itselleen. Varsinkin pitkäaikaisesta ja pysyvästä työkyvyttömyydestä aiheutuu haittoja ja kustannuksia myös laajemmin yhteiskunnalle mm. menetetyn työpanoksen ja menetettyjen verotulojen kautta.
Oikein käytettynä ja työehtosopimuksien kirjauksia hyödyntäen korvaava työ voi toimia yhtenä työkaluna työkyvyttömyyden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä. Korvaava työ voi olla myös esimerkiksi nuorempien työntekijöiden mentorointia tai työntekijän omaa täydennyskoulutusta. Korvaavan työn mallin tulisi perustua alan työehtosopimukseen.
Väärin toteutettuna korvaava työ saattaa hidastaa toipumista ja pitkittää työkyvyttömyyttä. Epätarkoituksenmukaisia ja keinotekoisia korvaavan työn tehtäviä voidaan osoittaa työntekijälle esimerkiksi tapaturmatilastojen kaunistelemiseksi.
Myöskään kaikki työterveyshuollon toimijat eivät hahmota korvaavaa työtä osana työmarkkinoiden sopimustoimintaa ja yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita. He saattavat nähdä korvaavan työn kirjoittamisen lähinnä vain yhtenä työterveyshuollon tarjoamista palveluista sairastavalle työntekijälle ja hänen työnantajalleen.
Korvaavan työn nykytilan selvittämisessä tulisi huomioida asiaan liittyvä juridiikka, sopimustoiminta ja työpaikkojen työehtosopimuksiin perustuvat hyvät käytännöt. Työterveyshuollon palveluntuottajien rooli ja vuoropuhelun tarve heidän kanssaan on syytä arvioida osana selvitystä.
Päätös
SAK selvittää korvaavan työn nykytilanteita ja tarkempia käytäntöjä jäsenkentässään yhdessä liittojen kanssa. Saatujen tuloksien pohjalta päätetään, millaisiin jatkotoimenpiteisiin ryhdytään.
