Yrityksillä vielä töitä yhteiskuntavastuussa
– Toimitus- ja alihankintaketjut pitää saada läpinäkyviksi. Tässä suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon tehtävää. Työntekijöiden järjestäytymisoikeus, elämiseen riittävä palkka, lapsityövoiman käytön kielto ja inhimilliset työolot ovat keskeisiä. Näiden asioiden pitää koskea suomalaisyrityksiä myös silloin, kun ne käyttävät alihankkijoita toisella puolen maapalloa, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen.
SAK pitää hyvänä tuoretta valtion omistajapolitiikan periaatepäätöstä, jossa yhteiskuntavastuu on nostettu perusarvoksi valtionyhtiöissä. Päätöksessä todetaan, että valtionyhtiöiden toimintaan ei kuulu aggressiivinen verosuunnittelu eikä toimiminen veroparatiiseissa.
Kiitosta suomalaisyritykset saavat ulkoasiainministeriön julkistamassa selvityksessä korruption ja lahjonnan torjunnasta.
Toimialojen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa on eroja. Parhaat arviot saavat vähittäis- ja tukkukaupan toimiala 3,79 pistettä viidestä ja teollisuustoimiala 3,57 pistettä viidestä. Eniten kehitettävää on energiatoimialalla (3,36), finanssitoimialalla (3,20) ja erityisesti rakentamisessa ja kiinteistöalalla (2,89).
– Kauppa on edelläkävijä osittain siitä syystä, että kuluttajien ymmärrys ja kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta kohtaan on viime vuosina kasvanut ja siten pakottanut alan toimimaan, Korhonen arvioi.
– Uudistettaessa muun muassa julkista hankintalakia pidän tärkeänä, että yhteiskuntavastuusta tehtäisiin velvoittavaa. Vapaaehtoisen toiminnan ja raportoinnin tie on hidas eikä tavoita kaikkia toimijoita, Korhonen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasianministeriön ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön alkuvuodesta toteuttaman kyselyn kohderyhmänä oli 142 henkilöä, jotka edustivat muun muassa sijoittajia ja rahoittajia, kansalaisjärjestöjä ja viranomaisia. Myös työmarkkinaosapuolet ja asiantuntijaorganisaatiot vastasivat KPMG:n toteuttamaan kyselyyn.
