Tavoitteena asbestivapaa Suomi
Asbesti kiellettiin Suomessa 1994. Mutta asbestia on edelleen noin joka kolmannessa rakennuksessa. Niin kauan kuin asbestia ei rikota, ei käy kuinkaan. Riskejä syntyy, kun sitä vapautuu sen poiston ja purkamisen seurauksena. Suurimmassa vaarassa ovat työntekijät, jotka rikkovat asbestia.
– Meillä diagnosoidaan vuosittain 600–800 uutta ammattitautitapausta. Valtaosa niistä on hyvänlaatuista plakkitautia eli keuhkopussien paksuuntumista ja myöhemmin kalkkeutumista. Lähes 100 henkeä saa vuosittain asbestoosidiagnoosin, ja 100–150 ihmiselle kehittyy asbestipölyn seurauksena keuhkosyöpä tai keuhkopussin syöpä, kertoo ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitokselta.
Eikä huippua ole missään nimessä vielä saavutettu. Tapaukset lisääntyvät edelleen vuosi vuodelta. Käyrä alkanee kääntyä laskuun vasta 2015.
ASA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain tuhatkunta asbestin purku- ja poistotyössä tapahtunutta altistustapausta. Suomessa kuolee vuodessa 100 henkilöä asbestin altistumisen seurauksena.
– Asbestinsaneerauksessa on oltava koko ajan varuillaan. Hutilointi tietää uutta asbestiaaltoa 30 vuoden kuluttua, Oksa varoittaa.
Keuhkosyöpäseulonta harkinnassa
Työterveyslaitoksen asiantuntijat keskustelevat paraikaa asbestille altistuneiden keuhkosyövän seulonnasta. Asbestisairaudet ovat usein oireettomia. Ne ihmiset, joiden on todettu altistuneen asbestille työelämässä, ovat tällä hetkellä suurelta osin eläkkeellä ja heille suositetaan terveystarkastusta kolmen vuoden välein. Tämä ryhmä on supistunut noin 50 000:een.
– Seulonnalla tapaukset löytyisivät aikaisemmin, sanoo Panu Oksa.
Hän maalailee tavoitteeksi asbestitonta Suomea. Se on visio, josta puhuvat muutkin asiantuntijat.
– Siihen on pitkä matka, sanoo työsuojelun vastuualueen tarkastaja Mikko Mäkelä aluevalvontavirastosta Hämeenlinnasta.
– Korvaavia eristysmateriaaleja kuten lasi- ja kivivillaa, on olemassa. Mutta rakennuskannassa on edelleen asbestia, sillä korjausten yhteydessä se usein kapseloidaan. Se on turha työvaihe, sillä asbestin voisi myös poistaa melko pienin kustannuksin. Näin ongelmia vain siirretään myöhemmäksi, Mäkelä sanoo.
Asbestikartoitusta päivitettävä
Laki ei velvoita poistamaan asbestia, vaan huolehtimaan, ettei siitä pääse vapautumaan ilmaan altistavaa määrää asbestikuituja. Rikkinäiset asbestieristeet voidaan siis korjata. Huonokuntoisia asbestieristeitä on rakennuskannassa runsaasti.
Asbestikartoitus on tehtävä ennen projektin aloittamista, mutta rakenteiden sisällä olevaa asbestia ei voi nähdä etukäteen. Kartoitusta pitää myös päivittää saneerauksen edetessä ottamalla uusia näytteitä. Kartoittamat rakenteet on aina purettava ja avattava valtuutetun yrityksen tekemänä asbestityönä.
– Työsuojeluvaltuutetun ja myös työntekijöiden on syytä selvittää työnantajalta ennen purkutyön aloittamista, onko purettavat rakenteet kartoituksessa todettu asbestivapaiksi. Ja vaikka vastuu on työnantajalla, on syytä pitää silmät auki siitä, että asbestityöalueelle ei ole pääsyä muilla kuin asbestityöntekijöillä. Työn suorittamisessa havaituista turvallisuuspuutteista pitää ilmoittaa välittömästi työmaan turvallisuudesta vastaavalle työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle, Mäkelä tähdentää.
Asbestitarkastukseen johtavia työkohteita kertyy Mäkelälle vuosittain noin 50. Suurin osa tarkastuksilla havaituista puutteista liittyy työn suojauksiin ja työn suorittamisen edellytyksiin.
– Pahimpia tapauksia oli rakennukselle tuodut asbestipölyn peitossa olevat imurit. Ne lähtivät näytteenoton analyysin varmistumisen jälkeen välittömästi puhdistettaviksi.
Nuorten tiedot puutteellisia
Nuorempien rakennustyöläisten tietoisuus asbestin vaaroista huolestuttaa Rakennusliiton työsuojelusihteeriä Tapio Jääskeläistä.
– Vaikka purkumiehet ovat ammattilaisia, työ on voitu aloittaa, kun vasta huomataan, että täällähän on asbestia. Saneerauksia saa tehdä vain valtuutettu yritys ja työntekijöillä täytyy olla hyväksytty pätevyys. Viime vuodesta lähtien on uusilta alalle tulevilta vaadittu pätevyytenä rakennusalan ammattitutkinto tai sen soveltuva osa.
Jääskeläinen toivoo, että alalla toimivat yritykset joutuisivat hakemaan työsuojeluviranomaisilta uudet määräaikaiset valtuutukset.
– Lainsäädäntöä on tiukennettava. Asiat eivät parane, jollei valvontaa ja siten kiinni jäämisen riskiä lisätä, sanoo Jääskeläinen. Hän toivoo työnantajien ottavan käyttöön uusia työmenetelmiä ja kunnollisia suojaimia, niin että asbestia purkavien terveysriskit supistuvat.
Jääskeläisen mielestä asbestin kapselointi pitäisi kieltää. Kylpyhuoneet, kellarit ja julkisivut pitäisi kunnostaa vasta, kun asbesti on poistettu kokonaan.
– Minun visioni on tulevaisuus ilman ammattitauteja!
Rakennusliitto tarjoaa maksutonta oikeusapua asbestille altistuneille jäsenille ja eläkkeellä oleville vapaajäsenille. Sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokon pöydälle tulee vuosittain 30–40 asbestitapausta. Keuhkosyöpätapaukset ovat etusijalla, mutta myös leski ja perhe saavat apua.
Ingegerd Ekstrand
