Lakoille on syynsä
Tilastokeskuksen tänään julkistamien tietojen mukaan lakkojen määrä kasvoi viime vuonna.
– Työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä lakkoja oli itse asiassa melko vähän, kun ottaa huomioon, että useat sopimukset olivat katkolla viime vuonna, Metsämäki toteaa.
Syksyllä solmitulla laajapohjaisella työllisyys- ja kasvusopimuksella haluttiin luoda työmarkkinoille nimenomaan vakautta, ja siinä onnistuttiin Metsämäen mukaan hyvin.
Tilastoissa näkyvät myös ulosmarssit ja muut mielenilmaukset, jotka eivät kohdistu työehtosopimukseen. Metsämäki korostaa, että ne ovat usein hyvin lyhytaikaisia.
Niiden taustalla on yleensä vakava erimielisyys työehtojen tulkinnasta. Työnantajat rikkovat usein lakeja ja solmittuja sopimuksia. Tämä kävi ilmi SAK:n keväisestä luottamushenkilöpaneelista.
– Mitä heikompi osapuoli voi silloin tehdä? Työntekijät kokevat, että lyhyt lakko on heidän ainoa keinonsa ilmaista tyytymättömyytä työnantajan toimintaa kohtaan. Muutoin tilanne ei muutu.
Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta käydään parhaillaan neuvotteluja järjestöjen kesken. Ne on määrä saada päätökseen syksyn loppuun mennessä.
