Hartwallilla ongelmana on ajanpuute
Hartwall tekee mietoja alkoholi- ja virvoitusjuomia. Sen suosituimpiin brändeihin kuuluu esimerkiksi olutmerkki Karjala.
Panimoala työllistää Suomessa epäsuorasti yhteensä 11 000 henkilöä. Hartwallin Lahden toimipisteessä henkilöstöä on yli 400.
Lahden tehtaan pääluottamusmies Pasi Nissilän mukaan tuotantolinjojen henkilökunta on karsittu minimiin. Tuotettava litramäärä kasvaa, mutta samalla työntekijät vähenevät. Toisaalta toimihenkilöitä on palkattu lisää.
Nissilän mukaan työntekijät seuraavat tilannetta pelokkaina.
? Melkein viikoittain tulee joku kysymään, tarvitseeko pelätä yt-neuvottelujen alkavan, Nissilä kertoo.
Työtapaturmat minimiin
Tehostaminen ja minimiin vedetty työvoima muodostavat työntekijöille ristiriidan. Tehdyt litrat vaikuttavat myös työntekijän palkkaan. Palkka on siis sitä suurempi, mitä vähemmän työntekijöitä on. Samalla kuitenkin työtaakka kasvaa ja kiire on kova.
Kiire ei kuitenkaan ole näkynyt esimerkiksi työtapaturmina. Hartwallilla niistä pidetään tarkkaa kirjaa ja ne pyritään saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Edellisvuonna poissaoloon johtaneita tapaturmia sattuikin 12 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin niitä oli yhteensä 26. Tämän vuoden saldon toivotaan jäävän vielä pienemmäksi.
Tapaturmiin johtavat syyt pyritään syynäämään mahdollisimman tarkkaan. Työntekijöitä kannustetaan tekemään läheltä piti -ilmoituksia.
Aika ei riittäisi kouluttautumiseen
Työntekijöiden osaamiseen kiire kuitenkin vaikuttaa. Hartwallilla on aiemmin ollut oma neljä vuotta kestävä ammattitutkinto. Tutkintoa suorittava keskittyi pelkkään kouluun irrottautuen täysin normaalista työstään. Työnantaja korvasi parin vuoden mittaisen tutkinnon kokonaan ja työntekijä sai koulutusajasta saman palkan kuin töistäkin.
Tutkinnosta ehti valmistua kaksi luokkaa, eli noin 30 henkilöä. Nyt tutkinto on lopetettu, ainakin toistaiseksi.
? Eli sitä ei aiota enää jatkaa, toteaa Nissilä.
Muutakaan koulutusta Hartwall ei työntekijöilleen juuri järjestä. Toki jos linjastolle tulee uusi laite, sen käyttö on pakko opettaa. Myös esimerkiksi ensiapukoulutusta on, mutta siihen se melkein jääkin. Työntekijän omalle ammatilliselle kehittymiselle ei koulutuksen muodossa ole mahdollisuutta.
Nissilän mielestä eniten tarvetta voisi olla kieli- ja atk-kursseille. Hartwallilla kielitaito on tärkeä, koko johtokin on englanninkielinen. Toiset taas ovat vieläkin arkoja linjojen atk-laitteiden kanssa, vaikka niitä pitäisi osata käyttää.
Toisaalta koulutukseen osallistuminen ei olisi työntekijänkään kannalta helppoa. Koska työntekijämäärä on mahdollisimman pieni, ei osallistuminen olisi itsestään selvää. Se ei olisi kiireen vuoksi välttämättä mahdollista, vaikka koulutuksia järjestettäisiinkin.
Omankaan työn opettelemiseen ei Lahden tehtaan työsuojeluvaltuutettu Miikka Sivirannan mukaan tahdo riittää aikaa. Toiset jämähtävätkin tuotantolinjastolla vain yhdelle konealueelle, kun aikaa ei alun perehdytyksen jälkeen riitä useamman koneen käytön opetteluun.
