Ay-liikkeen uudistuttava
Vain ammattiyhdistysliike itse voi tainnuttaa verestävän aktiivisuuden. Ammattiyhdistystoiminnan pitää tulla iholle − työpaikoille ja näkyä siellä parempina työoloina. Täältä tullaa työelämä!
Jos ammattiyhdistysliikkeen luonne laajana yhteiskunnallisena kansanliikkeenä halutaan säilyttää, sen toimintatapoja pitää muuttaa. Etenkään nuorimmat eivät koe vallalla olevaa ay-liikkeen ajattelu- ja toimintatapaa omakseen, ilmenee SAK:n jäsentutkimuksesta, johon haastateltiin 2 000 liittojen jäsentä keväällä juuri ennen eduskuntavaaleja.
On aivan ymmärrettävää, että nuorimpia jäseniä eivät innosta ammattiosastojen kokoukset. Nuoret hakevat toiminnallisempia väyliä vaikuttamiseen. Esimerkiksi Operaatio vakiduuni sai useiden liittojen nuoret yhdessä liikkeelle. Muutamassa kuukaudessa porukka keräsi nollatuntisopimuksen kieltävään kansalaisaloitteeseen 63 110 nimeä.
− Vakiduunin toistasataa aktiivia eri liitoista operoivat alueillaan ja kävivät keskustelua työelämän laadusta. Operaatio vakiduunia voi pitää kansanliikkeenä reilumman työelämän puolesta. Kaikki ovat toimineet omalla tavallaan saman tavoitteen eteen, kertoo Metalliliiton nuorisotoimitsija Jussi-Pekka Ahonen.
Ahosen mukaan kampanja on aktivoinut kymmeniä uusia aktiiveja. Heitä on kiinnostanut edunvalvonta, mutta ennen kaikkea aktiivinen näkyminen ja vaikuttaminen yhdessä. Olemme minimoineet kokouksissa istumisen ja panostaneet tekemiseen. Tätä onnistunutta toimintatapaa aiotaan Ahosen mukaan jatkaa.
Luottamustehtäviin valmiutta
SAK:n jäsentutkimuksen mukaan oman työpaikan edunvalvonta kiinnostaa jäseniä aiempaa enemmän. Kaikkiaan noin viidennes on periaatteessa valmis työpaikkansa luottamustehtävään ja alle 30-vuotiaistakin 18 prosenttia.
Metallin Jussi-Pekka Ahonenkin korostaa nuorten haluavan vaikuttaa. Operaatio vakiduunilla haluttiin puuttua nollatuntisopimuksiin.
Ammattiyhdistysliikkeen vakiintuneet toimintatavat ovat menneiltä vuosilta. Siksi onkin tärkeää liikkeen elinvoimaisuuden kannalta, että nuoret hakevat aktiivisesti omanlaisiaan toimintatapoja. Ammattiyhdistysliikkeen on elettävä ajassa ja uusiuduttava vastaamaan tuleviin haasteisiin.
Järjestötutkimuksen viestit on viisasta arvioida SAK:n edustajakokouksen valmisteluissa, mutta ennen kaikkea suunniteltaessa uutta keskusjärjestöä ja sen toimintatapoja. Uuteen on aina helpompi tuoda uudenlaista tapaa toimia kuin vanhaan. Tämä prosessi tarjoaa myös liitoille mahdollisuuden tarkastella omia toimintatapojaan.
Epävarmuus rassaa
Toive varmasta ja turvallisesta työpaikasta korostuu jäsentutkimuksessa. Työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve nousevat keskeisiksi asioiksi sekä ammattiyhdistysliikettä että työelämää koskevissa odotuksissa.
Turvallisuuden tarve näkyy vastauksissa myös silloin, kun jäsenet arvioivat, mikä on työssä tärkeintä. Varmuus työpaikan säilymisestä nousee tärkeimmäksi. Työpaikan pysyvyyttä pitää erittäin tärkeänä puolet vastaajista ja melko tärkeänä vielä 47 prosenttia. Etenkin teollisuudessa ja kuljetusaloilla pysyvä työpaikka nousee erittäin tärkeäksi.
Työelämän epävarmuus ja korkea työttömyys heijastuvat myös siihen, että työttömyyskassa on liiton tärkein jäsenpalvelu. Seuraavina tulevat liittojen tarjoamat neuvontapalvelut ja oikeusaputoiminta. Liittojen jäsenistä jopa 42 prosenttia on saanut jossain vaiheessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, yksityisellä sektorilla työskentelevistä jopa 45 prosenttia.
Toiveikkaana tulevaisuuteen
Kaikesta huolimatta SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudesta ovat kohtalisen toiveikkaita. Kaksi kolmesta (66 %) vastaajasta ei ole huolissaan omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Valtaosa ei pelkää, että heidän osaamisensa olisi riittämätöntä tulevaisuudessa.
Naiset suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisemmin kuin miehet ja nuoret huolettomammin kuin iäkkäämmät.
Melkein puolet nuorista voisi ajatella kouluttautuvansa uusiin tehtäviin. Nuoret näyttävät omaksuneen työelämän nopean muutoksen paremmin kuin vanhemmat. Yli viisikymppisistä neljännes (26 %) pelkää jäävänsä työttömäksi ja 16 prosenttia arvioi, ettei osaaminen riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Kuitenkin vain 14 prosenttia voisi ajatella toista koulutusta. Tämä saattaa koitua työelämän murroksessa vanhemman väen työllistymisen esteeksi.
Liiton lehti pitää pintansa
Jäsenille tärkein ammattiyhdistystiedon lähde on edelleen liiton lehti. 80 prosenttia saa ay-tiedon lehdestä ja yli puolet (55 %) liiton omilta internetsivuilta. Myös keskustelu työkaverin kanssa on merkittävää 41 prosentille.
Kun tarkastelee samaa kysymystä iän mukaan, niin vastaukset noudattelevat erilaisten viestintätutkimusten tuloksia. Liiton nettisivujen merkitys on suurempaa nuoremmille kuin vanhemmille ikäluokille.
Televisio ja sanomalehdet ovat tärkeitä ay-tiedon lähteitä liki puolelle yli viisikymppisiä, mutta enää joka viides alle kolmekymppisistä saa ay-tietonsa televisiosta ja lehdistä. Viestintätutkimuksissakin näkyy, että nuoremman väen lehtien lukeminen ja television katselu on romahtanut.
SAK:n jäsentutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaille ay-tiedon lähteinä ovat yhtä tärkeitä eli noin 20 prosentin tuntumassa televisio, sanomalehdet, luottamushenkilöt, SAK:n nettisivut ja SAK:n lehdet sekä sosiaalinen media. Kun verrataan nuorimpien ay-tiedon lähteitä 31−40-vuotiaiden lähteisiin, niin edellisten tiedonlähteiden luvut ovat noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampia. Ainut poikkeus on sosiaalinen media, jonka tärkeys kasvaa nuoremmissa ryhmissä.
Jos kehitys jatkuu nykyisen trendin mukaisesti, niin liittolehden merkitys vähenee hiljalleen pysyen vielä pitkään merkittävänä ay-tiedon lähteenä. Nytkin nuorimmista kolme neljästä hankkii ay-tietonsa liittolehdestä. Sanomalehtien, television ja radion merkitys ay-tiedon lähteenä heikkenee, netin merkitys pysynee ennallaan tai kasvaa jonkin verran, mutta sosiaalisen median tärkeys kasvaa.
Kesäkuun Palkkatyöläisessä oli juttua nuorista ay-vaikuttajista. Heille liiton lehti oli tärkeä, mutta yhtä tärkeäksi nousi sosiaalinen media. Nämä alle 35-vuotiaat ay-aktiivit olivat hyvin läsnä sosiaalisessa mediassa. Heistä 87 prosenttia käytti internetiä useita kertoja päivässä. 98 prosenttia käytti sitä älypuhelimella. Ja kymmenen vuoden kuluttua he ovat 30−45-vuotiaita.
Tässä haastetta ay-liikkeen tulevaisuuden viestinnälle!
Aino Pietarinen
SAK:n jäsentutkimus 2015 - Kiinni liikkeessä
