Aika on kypsä euroalueen pahan päivän rahastolle
Kukin euromaa siirtäisi tasausrahastoon rahaa taloudellisesti hyvinä aikoina. Vastaavasti maa saisi siitä varoja heikkoina aikoina.
– Tällainen pahan päivän rahasto olisi askel kohti euroalueen yhteistä finanssipolitiikkaa, joka vähentäisi nykyisen kaltaisen pitkittyneen talouskriisiin uhkaa, Jarkko Eloranta toteaa.
Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtaja huomauttaa, että vahvan koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan ylläpitäminen taantumassa on erittäin vaikeaa ilman kansallista rahapolitiikkaa.
– Tasausrahasto antaisi mahdollisuuden vastasyklisiin tulonsiirtoihin euroalueen jäsenmaiden välillä, mikä vähentäisi tarvetta leikata kansalaisten hyvinvoinnista ja inhimillisestä pääomasta.
Ei pysyvää maksuautomaattia
Jarkko Eloranta korostaa, että jäsenmaiden taloudenpidon on oltava kestävällä pohjalla ennen tasausrahaston perustamista.
– Talouden nostaminen taantumasta on jatkossakin hoidettava pääosin kansallisin puskurein. Tasausrahasto toisi tukea ja täydennystä niihin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esittänyt tasausrahaston perustamista niin sanotun rainy day fundin pohjalta. Mallissa tulonsiirtojen määrä ja suunta perustuvat jäsenmaiden bruttokansantuotteen vaihteluihin.
Jos euroalueelle olisi vuonna 1999 perustettu IMF:n mallin mukainen tasausrahasto, olisivat sekä pohjoiset että eteläiset euromaat maksaneet ja saaneet tulonsiirtoja tähän mennessä osapuilleen yhtä paljon valuuttarahaston omien laskelmien mukaan.
– Suomi olisi laskelmien mukaan saanut yhden euroalueen suurimmista tulonsiirroista vuonna 2009. Näin kasvumme ja työllisyytemme olisi voinut riittävän elvytyksen ansiosta lähteä nopeasti uuteen kasvuun, Eloranta huomauttaa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta piti maanantaina avauspuheenvuoron Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä. Seminaarin järjesti Euroopan komission Suomen-edustusto.
