Esitysluonnos rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi Covid-19-pandemiasta toipumiseksi
Valtiovarainministeriö
lausuntopalvelu.fi
VN/1077/2021
Komission ehdotus rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi on toistaiseksi kyseisessä taloussuhdanteessa kannatettava. Ratkaisulla pyritään helpottamaan yrityksiä saamaan oman pääoman ehtoista markkinarahoitusta edullisemmin. SAK tukee tätä tavoitetta, jolla yritykset saavat hieman helpotusta taantumasta palautumiseen.
Ehdotukset liittyvät rahoitusvälineiden markkinat eli MiFID II regulaatioon, joka on rakennettu kehittämään rahoitusmarkkinoita ja niiden sääntelyä finanssikriisin jälkeen. Sääntelyn tarkoitus on suojata kuluttajia ja taata luottolaitoksien luotettavuus ja vakavaraisuus. Sääntelyitä on pitkään rakennettu ja toimeenpantu EMU:n syventämiseksi ja pankkikriisien ennaltaehkäisemiseksi.
On totta, että sääntely on osittain vaikuttanut negatiivisesti pankkien luotonantoon. Vakavaraisuus – ja pääomarajat luottolaitoksissa eivät ole välttämättä kannustaneet luoton antoa ulospäin alhaisista koroista huolimatta, mikä on osaltaan vaikuttanut reaalitalouden investointien vähäisyyteen.
SAK näkee, että koronakriisistä elpymiseksi nykypankkijärjestelmän puitteissa on loogista alentaa luottolaitoksien hallinnollisia kustannuksia, helpottaa arvopaperistamista ja pk-yritysten lainansaantia.
Hallitus on kattavasti esitellyt muutoksien sisällön. Kansantaloudellisista vaikutuksista SAK nostaa huolen aiheen. Suomen yksittäisille yrityksille muutos ei tule olemaan suuri, ja parhaimmassa tapauksessa arvopaperistaminen jakauttaa systeemiriskiä. On syytä muistaa, miksi luottolaitossääntelyjä on ylipäätään perustettu – ehkäisemään pankkisektorin vakavaraisuuskriisin syntymistä.
Koronakriisi on vaikuttanut EU:n pankkien taseisiin myös heikentävästi, kun järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt. EKP on kannustanut Euroopan pankkeja huolehtimaan huonot lainat pois taseesta sen sijaan, että maksaisivat osinkoja osakkeenomistajille. EKP on maininnut myös, että järjestämättömien lainojen määrä saattaa nousta 1,4 triljoonaan euroon, mikä on korkeampi kuin finanssikriisissä. Pankkien vakavaraisuus on siis tärkeä mittari myös koronakriisissä.
Rajoitusten helpottaminen on siis kannatettava muutos, jos se jatkuu korkeintaan vuoden 2021 loppuun. Jos, se jatkuu pidempään, komissiolta tarvitaan vaikutusarvioinnit.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
