Lausunto koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista
Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi
lausuntopalvelu.fi
VN/22006/2020
1. Tukijakson ajankohta
Minkä kuukausien aikana edustamanne alan liiketoiminta on kärsinyt eniten 1.6.2020 jälkeen ja kuinka paljon verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2019?
SAK:n edustamien alojen liiketoiminta on kärsinyt erityisesti kesäkuukausien jälkeen. Esimerkiksi lauttaliikenteessä matkustajamäärät ovat pudonneet jopa yli 90 prosenttia. Myös ravintola- palvelu- ja matkailualoilla sekä mm. taide ja tapahtuma-alalla liikevaihto ja asiakasmäärät ovat pudonneet merkittävästi vuoden takaisesta.
SAK:n näkökulmasta koko kustannustuen muoto tulisi muuttaa ns. palkkatuen suuntaan siten, että tuki kohdistua yritysten palkkauskustannuksiin tukien samalla myös työllisyyttä. Koronakriisin aikana keskeinen ongelma on se, että varsinkin kriisin koettelemilla aloilla työllistämisen riskit ovat suuria. Lisäksi vaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaita työvoimavaltaisilla aloilla.
SAK:n näkökulmasta kustannustuki pitäisi suunnitella siten, että sillä saadaan mahdollisimman suuri työllisyyshyöty. Sen takia tukijakson pitäisi kohdistua tulevaisuuteen, koska menneisiin kuluihin kohdistuva tuki ei vaikuta yritysten kannustimiin tai päätöksiin työllistää. Tukijakso voisi siis olla esimerkiksi 1.1.2020 eteenpäin.
2. Liikevaihdon vertailuajankohta
Jos päädytään yrityskohtaisiin liikevaihtovertailuihin, niin ehdotettu vertailujakso on toimiva. Voisi tosin harkita sellaistakin mallia, jossa kustannustuella tuetaan työllistämistä riippumatta siitä, onko tukea saaneen yrityksen liikevaihto alentunut. Olisi hyvä yrittää välttää tukimuotoja, jotka efektiivisesti rankaisevat yrityksiä siitä, että ne ovat pyrkineet kriisistä huolimatta ylläpitämään tai peräti kasvattamaan liikevaihtoa.
3. Kustannustuen myöntämisen edellytykset ja määräytymisperusteet
Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan eniten koronaepidemiasta kärsineille aloille
Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan on perusteltua erityisesti, jos kustannustuen tarkoitus on korvata koronaepidemian aiheuttamia tappioita yrityksille. Toisaalta jos tavoite on tukea talouden elpymistä ja työllisyyttä, niin toimialarajaus ei välttämättä ole perusteltu. Työllisyyden kannalta voisi olla perusteltua tukea työllisyyden kasvua niillä aloilla, joilla on siihen parhaat edellytykset koronaepidemian aikana.
SAK:n näkökulmasta kustannustuen sijaan kärsiviä aloja tulisi tukea palkkatuella. Tuen kohdistaminen olisi mahdollista rajata koskemaan esimerkiksi vertailemalla lomautettujen työntekijöiden määrää eri ajanjaksoina. Tuen kohdentamisen suhteen on mahdotonta päästä täydelliseen tarkkuuteen, mutta jos tukimuoto kohdistuisi työntekijöiden palkkakustannuksiin, voisi se pahimmillaankin tukea kriisin vuoksi työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita myös aloilla, joita kriisi ei ole erityisen pahasti koetellut.
Tuen määrityksessä huomioitavien kiinteiden kustannusten rajaus
SAK:n näkökulmasta tuen tulisi kohdistua vain palkkaukseen liittyviin kustannuksiin, koska ne ovat palveluvaltaisilla aloilla usein ylivoimaisesti suurin kustannuserä ja tuen keskeisimmän tavoitteen pitäisi olla työllisyyden tukeminen.
Kiinteitä kuluja kattava tuki vähentäisi yritysten houkuttimia neuvotella esim. vuokranantajien kanssa tilapäisistä helpotuksista vuokranmaksuun. Kustannustuen luomilla kannustimilla on merkitystä erityisesti, jos tukikausi kohdistuu tulevaisuuteen kuten esitämme. Toisaalta kustannustuen uusiminen joka tapauksessa vahvistaa ennakkotapausta, että valtio reagoi talouskriiseihin tällaisilla tukielementeillä, jolloin yritykset voivat perustellusti ennakoida, että tällaisia tulee myös tulevaisuudessa. Siksi tuki pitäisi suunnitella niin, että se ohjaisi yritysten käyttäytymistä kansantalouden kannalta toivottuun suuntaan eikä aiheuttaisi epätoivottuja kannustinvaikutuksia.
Kustannustuen enimmäismäärä ja yhteensovittaminen
Erityisesti menneitä kustannuksia korvaavan kustannustuen tapauksessa on jokin euromääräinen yläraja hyvä olla olemassa. Suurimmilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet selvitä kriisistä esimerkiksi lainarahalla, hakemalla oman pääoman ehtoista rahoitusta tai velkajärjestelyillä. Pienten yritysten tapauksessa on todennäköisempää, että kustannuksia korvaavalla kustannustuella olisi vaikutus liiketoiminnan turvaamiseen.
Toisaalta jos kustannustukea muokkaisi palkkakustannuksia korvaavaksi kannustimeksi työllistää, niin enimmäismäärä ei välttämättä ole tarpeen, koska työllisyyden kannalta on yhtä arvokasta riippumatta siitä minkäkokoiset yritykset työllistävät.
Muita näkemyksiä kustannustukeen ehdotetuista muutoksista
Koronakriisi sulki keväällä kokonaisia toimialoja, joten kustannustuki oli looginen työkalu tuossa tilanteessa. Työntekijöiden palkkaamiseen kohdentuva tuki ei silloin olisi tosiasiassa hyödyttänyt toimijoita. Tilanne on toinen nyt koska yritysten toiminnot voivat, koronarajoitukset huomioiden, enimmäkseen jatkua. Tällä hetkellä ongelmana on enemmänkin huoli vähäisistä asiakasmääristä.
Lisäksi lomautusten ja mahdollisen työttömyyden pitkittyminen ovat erittäin haitallisia niin työntekijöille kuin koko kansantaloudellekin. Työntekijöiden kohdalla pitkittynyt toimettomuus voi aiheuttaa monia sosiaalisia ongelmia ja heikentää esimerkiksi ihmisten työkykyä. Lisäksi kansantalous kärsii, kun ihmiset joutuvat tinkimään kulutustasostaan.
Kriisialoille kohdennettu palkkatuki olisi myös muita ehdotettuja tukimuotoja tehokkaampi. Esimerkiksi alennetut alv-kannat valuvat tutkimusten mukaan usein suoraan hintoihin eivätkä ainakaan lyhyellä aikavälillä johda lisääntyneeseen palveluiden tai tuotteiden kysyntään.
Työvoimakustannuksiin kohdistuva tuki olisi myös kustannustukea parempi työkalu siinä mielessä, että se ottaisi huomioon yritysten tulevaisuuden tarpeet. Aikaisempaan liikevaihtoon perustuva tuki ei välttämättä lisää yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseksi vaan raja kannattaa vetää kustannustuen tason salliman määrän mukaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
