Työelämän luottamus tai luottamuspula ovat kuin veronpalautus tai mätkyt

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound tutki EU-maiden kansalaisten luottamuksen tilaa. Tulos on meille suomalaisille mairitteleva. Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomi oli tutkimuksessa kärkimaa ja heti perässä tulivat Tanska ja Ruotsi.

Meillä Suomessa on tutkimuksen perusteella siis erinomaiset edellytykset parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen asiasta riippumatta, jos se on kiinni ihmisten välisestä luottamuksesta.

Valitettavasti tämä ihmisten välinen luottamus ei automaattisesti kanavoidu arkiseen työelämään. Työntekijöillä on useissa työpaikoissa varsin huonosti vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla tehtäviin päätöksiin.

Liian usein työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat heikot jopa työntekijän omaa työtä koskevissa päätöksissä. Työntekijään ei siis luoteta tarpeeksi, mikä on ongelma monessakin mielessä: työntekijän mielenkiinto työhön pienenee, työn tuottavuus – eli se, mitä tai millaista tulosta saadaan aikaan – jää kauas siitä, mikä olisi toisin toimiessa mahdollista saavuttaa ja työpaikan tulevaisuuden kannalta tärkeät parannusehdotukset ja ideat jäävät tekemättä.

Asiaa voi tarkastella myös toisinpäin: niillä työpaikoilla, joissa työntekijöihin luotetaan ja heitä arvostetaan, työn mielekkyys, ilo ja tuottavuus sekä välittäminen ja halukkuus kehittää työtä on työntekijöillä korkea. Tällaisten yritysten ja työyhteisöjen tulevaisuus näyttää kaiken kaikkiaan valoisammalta.

Hyvä työelämä eli tuottava, turvallinen ja mielekäs työ on mahdollista saavuttaa käytännössä kaikenlaisissa töissä. Kyse ei ole mistään luonnonlaista, joka määräisi, missä töissä voidaan hyvin ja missä huonosti.

Kaikki lähtee liikkeelle luottamuksesta ja arvostamisesta tai niiden puuttumisesta. Uskoisin, että jokaisella meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, että joku luottaa meihin – ja varmaan myös siitä, että luottamusta ei ole.

Luottamus ja arvostaminen tarkoittavat työelämässä ihmisen kunnioittamista, kuuntelemista ja kannustamista eli ihmisen ottamista vakavasti. Tästä syntyy ilmapiiri, jossa luottamuksen kohteena oleva ihminen haluaa tyypillisesti olla myös osoitetun luottamuksen arvoinen. Sellainen työntekijä välittää työstään ja haluaa tehdä parhaansa.

Luottamus aikaansaa ihmiselle hyvinvointia ja työpaikalle hyvää työn jälkeä. Usein seurauksena on myös se, että työntekijä tuo esille uusia ideoita, joilla työyhteisö voisi toimia ja menestyä entistä paremmin. Tämä on sitä paljon puhuttua innovatiivisuutta, jota suomalainen työelämä kipeästi kaipaa.

Luottamuksen puuttuminen on kuin ylimääräinen vero, jota maksaa sekä työntekijä että työnantaja. Työntekijä kokee olevansa vähämerkityksellinen ja voi kokea olevansa toisen luokan kansalainen, jonka tunteilla ja ajatuksilla ei ole työpaikalla arvoa. Sellaisessa ympäristössä on turha odottaa työntekijältä mitään ylimääräistä tai itsensä likoon laittamista työpaikan menestymisen hyväksi. Vanha sanonta ”niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan” pitää hyvin paikkansa.

Työntekijän turhautuminen ja kyynistyminen voi heijastua työhön, jolloin kärsijöitä ovat myös asiakkaat. Voi vain kuvitella, miltä esimerkiksi julkisuudessa esillä olleissa vanhusten hoivapalveluissa työskennelleistä on mahtanut tuntua, kun jotkut heistä ovat joutuneet elämään arkeaan työnantajan ahneuden saastuttamassa työympäristössä. Näiden yritysten ahneus ja välinpitämättömyys niin työntekijöistään kuin asiakkaistaan on ollut täysin moraalitonta. Kärsijöinä ovat olleet niin työntekijät kuin vanhukset, joskus vanhusten omaisetkin.

On kuitenkin todettava, että Suomessa on hyviäkin hoitolaitoksia, joissa niin työntekijät kuin hoidettavatkin ovat arvostettuja ihmisiä. Niissä on hyvä olla, elää ja työskennellä, kun kaiken takana on yrityksen ja henkilöstön keskinäinen luottamus ja sen myötä välittäminen.

Sekä hyvin että huonosti toimivia työyhteisöjä löytyy siis kaikilta aloilta, kaikenkokoisista työpaikoista ja kaikkialta Suomessa. Kyse on lopulta päätöksistä ja valinnoista, joiden takana on aina ihminen.

Mitä pitäisi tehdä?

Työpaikoista suurin osa ei ole erityisen hyviä tai huonoja, vaan ne ovat yleensä näiden ääripäiden välissä niin sanotun Gaussin käyrän mukaisesti. Niissä on mahdollista tehdä arkea parantavia muutoksia.

Miksi työpaikat eivät sitten ole jo tehneet jotain, jos se kerran on mahdollista? Varsin usein kysymys on siitä, että ne tarvitsevat tukea ja ohjausta polulla kohti parempaa työn tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Tarvitaan se ”joku”, joka osaisi hieman auttaa sekä kannustaa myös silloin, kun suunta on hukassa tai uskoa koetellaan. Mikäli Suomi yhteiskuntana haluaa edetä kohti hyvää työelämää, tähän työyhteisöjen kokemaan tarpeeseen pitää vastata.

SAK on esittänyt, että seuraavan hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työn kehittämisohjelma. Ohjelma auttaisi työpaikkoja niiden yksilöllisissä tarpeissa kohti parempaa työelämää.

Ohjelma tukisi työehtosopimusten osapuolten ylläpitämiä työelämäohjelmia. Se auttaisi lisäksi niitä sopijaosapuolia, joiden alalla tällaiselle kehittämistoiminnalle on tarvetta, mutta joiden omat voimat, kulttuuri tai osaaminen eivät riitä alakohtaisen työelämäohjelman käynnistämiseen.

Suomalaisen työn kehittämisohjelma toimisi myös alueellisesti. Joillakin alueilla työpaikkoja jo jossain määrin autetaankin kohti parempaa työelämää. Ohjelman avulla tätä kehittämistoimintaa tehtäisiin systemaattisesti ja toimialarajat ylittävästi samalla alueella toimivien työpaikkojen kesken.

On hienoa, että SAK ei ole tässä tavoitteessaan yksin. Tähän mennessä sekä Kuntatyönantajat että Työterveyslaitos ovat tarttuneet käytännössä samaan asiaan ja esittäneet hyvin samankaltaista ratkaisua. Mitä ilmeisimmin myös muita arvostettuja tahoja miettii parhaillaan vastaavia malleja.

Yhdistämällä voimamme voimme tukea suomalaista työelämää kohti parempaa työn tuottavuutta, työntekijöiden hyvinvointia ja innovatiivisuutta. Silloin Suomi pärjää myös käynnissä olevassa työn murrosvaiheessa – ja on hyvä maa sekä elää että työskennellä.

Tutustu suomalaisen työn kehittämisohjelmaan ja muihin SAK:n vaalitavoitteisiin sivuillamme.