Mitä on jatkuva oppiminen?
Miksi joudun jatkuvasti opettelemaan uusien sähköisten työvälineiden käyttöä? Enkö saisi vain keskittyä tähän varsinaiseen työhön?
Työssä oppimista on aina ollut. Aikaisemmin mentiin suoraan peruskoulusta töihin – ainakin jos lukeminen ei innostanut. Vanhempi mestari opasti keltanokan työhön. Tarjolla oli myös paljon sellaisia työtehtäviä, missä pitkää perehdyttämistä ei tarvittu. Itsekin kuljin yhden kesän kaupungin kotipalvelun mukana siivoamassa ja laittamassa ruokaa ikääntyneille.
Toisaalta työssäoppimista pidettiin nimenomaan nuorien työntekijöiden asiana. Ajateltiin, että kun on kerran työnsä oppinut, ei tarvitse enää ”palata koulunpenkille”.
Tämä ei enää päde. Teknologian kehitys muuttaa tehtävien sisältöjä sellaisella vauhdilla, etteivät kaikki tahdo pysyä mukana. 28 prosenttia SAK:n työolobarometrin vastaajista kokee olevansa teknologian armoilla työssään. Mielenkiintoista oli, että erityisesti 30–40-vuotiaat olivat tätä mieltä.
Jos osaaminen vanhentuu, on se monitasoinen kriisi ihmiselle ja hänen lähipiirilleen. Irtisanominen, pakollinen alanvaihto esimerkiksi sairastumisen takia tai joku muu syy voi katkaista työuran eikä oman alan töitä enää löydy. Jos koulutustaso on heikko, on suuri riski, että tarjolla olevat työt voivat pahimmassa tapauksessa olla silppua, pätkää tai nollatuntisopimuksella tehtäviä.
Osaaminen on satsausta tulevaisuuteen
Osaaminen on myös yhteiskunnallinen kysymys. Sitran Millä hinnalla -julkaisussa on laskettu mitä osaamisen vanheneminen maksaa yhteiskunnalle.
Selvityksen koelaskelmat osoittavat, että työn ulkopuolelle jäämisen kustannukset julkiselle taloudelle olivat vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Havainnolla on merkittävää vaikutusta siihen, millaiset investoinnit koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ovat pitkällä aikavälillä kannattavia.
Aikuisena hankitun koulutuksen merkitys näkyy erityisesti aloilla, joissa tehdään teollisuus- ja rutiinityötä. Myös työnantajan pitää ajatella mitä kustannuksia syntyy, jos työntekijöillä on osaamisvajetta ja heitä jää osaamisen ulkopuolelle syystä tai toisesta. Tuottavuutta haluava työnantaja huomioi tämän ja kantaa vastuunsa työntekijöiden osaamisesta päivittämällä sitä säännöllisesti.
Myös työtehtävien pitäisi olla sellaisia, missä uusi osaaminen pääsee kunnolla hyötykäyttöön. Työn pitää siis kehittyä, että työntekijän potentiaali muuttuu yrityksen eduksi ja tuottavuus nousee. Kyse on sekä työntekijöiden osaamisesta että yrityksen kyvystä hyödyntää sen ulottuvilla olevaa osaamista mahdollisimman kattavasti tuottavuuden parantamiseksi. Tämä vaatii työnantajalta avarakatseisuutta ja luottamusta työntekijän taitoihin.
Täsmäkoulutus on usein paras keino sekä parantaa työntekijän osaamista että yrityksen tuottavuutta. Se vastaa juuri siihen alaan tai osaamisvajeeseen, mikä on ajankohtainen ja mihin koulutusta tarvitaan. Jos vaikka työntekijän digitaidot ovat huonot, ei hän tarvitse lisää alan koulutusta, vaan mahdollisuuden opiskella työn ohessa ja omalta lähtötasoltaan alkaen.
Siksi SAK aloitti yhteistyöprojektin Googlen kanssa vuoden 2019 lopulla parantaakseen työntekijöiden digiosaamista. Työnantajille ja työntekijöille koulutus oli ilmainen ja sen toteutti Työväen Sivistysliitto TSL Googlen taloudellisella tuella. Nyt tälle tulee jatkoa. Ohjelman nimi on SkillPlus ja siinä opetetaan digitaalisia taitoja muun muassa rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille sekä työttömille ja lomautetuille.
