SAK:n työolobarometri: Teknologia kuormittaa ruuhkavuosilaisia

Viime vuosikymmenten aikana teknologian rooli työssä – kuten muuallakin elämässä – on lisääntynyt merkittävästi. Ero on siinä, että kun kotiin hankitaan uutta teknologiaa, ihminen valitsee itse tarpeisiinsa ja osaamistasoonsa sopivia laitteita. Työpaikalla teknologian valitsee usein joku muu ja työntekijän on sovitettava oma osaamisensa ja tekemisensä laiteiden vaatimuksiin.

– On tärkeä muistaa, että teknologia itsessään on neutraalia. Kyse on ensisijaisesti siitä, miten ja miksi sitä käytetään ja miten se on otettu käyttöön. Nämä asiat ratkaistaan työpaikoilla. Kyse on pitkälti johtamisesta ja yhteistoiminnasta, jopa työpaikan kulttuurista, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila muistuttaa.

Työ liukuu vapaa-ajalle

Usein puhutaan asiantuntijatyön valumisesta vapaa-ajalle, mutta samaa tapahtuu myös SAK:laisilla aloilla. Työtä ja vuoroja jaetaan WhatsApp-ryhmässä, sähköpostit tulevat puhelimeen yötä päivää ja paine niihin reagoimiseen myös työajan ulkopuolella on kasvanut.

Työolobarometrin mukaan kaikista työntekijöistä noin joka kolmas hoitaa työasioita vapaa-ajallaan. Kansainvälisestä vertailusta ilmenee, että työasioiden hoitaminen työajan ulkopuolella on Suomessa tavallisempaa kuin missään muussa EU maassa. (1)

Työolobarometrissa 40 prosenttia alle 40-vuotiaista vastaajista kertoi hoitavansa työasioita omalla ajallaan. Osuus pienenee, mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan. Todennäköinen syy on, että alle 40-vuotiaat ovat tottuneet käyttämään informaatioteknologiaa koko aikuiselämänsä, ja kun älypuhelin tai muu laite on usein käsillä, sillä hoidetaan helpommin myös työasioita työajan ulkopuolella.

Miksi ihmiset tekevät töitä työajan ulkopuolella? Tätä ei selvityksessä kysytty, mutta yleensä kyseessä on työntekijän oma halu tai korkea työmoraali.

Huolestuttavaa on, että joka viides kertoo, että työnantaja velvoittaa olemaan tavoitettavissa myös vapaa-ajalla.

– Tämäkin on ikäsidonnaista: mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä useammin hän on kokenut työnantajan velvoittavan olemaan tavoitettavissa työajan ulkopuolella, Juha Antila sanoo.

Työn valuminen vapaalle on selkeästi sidoksissa teknologian mahdollisuuksiin. Kyse on myös harmaasta alueesta, jossa suoraa velvoitetta olla tavoitettavissa ei ole, mutta työkulttuuriin on syntynyt tapa hoitaa työasioita vapaalla.

– On hyvä muistaa, että vaikka sähköpostin vilkuilu saattaa tuntua pieneltä eleeltä, niin pitkällä aikavälillä se kuormittaa. Aivot tarvitsevat palautumisaikaa työstä voidakseen toimia täysillä.

Yli neljäsosa kokee olevansa teknologian armoilla

SAK:n työolobarometrin vastaajista huolestuttavan moni eli hieman yli neljäsosa (28 %) kokee olevansa työssään enemmän tai vähemmän teknologian armoilla.

Kukaan tuskin kiistää, etteikö moderni teknologia olisi tuonut elämäämme paljon hyvää. Monet asiat sujuvat sen avulla paljon helpommin kuin ennen, ja elämä on monin tavoin tullut mukavammaksi, kun kone tekee osan suorittavasta työstä ja jopa ajattelee meidän puolestamme. Teknologia on mahdollistanut, että asiat hoidetaan yhä useammin viestintäteknologian avulla ja ne tapahtuvat ja liikkuvat verkossa.

– On kuitenkin syytä olla huolissaan, jos neljäsosalla työntekijöistä kokemus hyvistä vaikutuksista ei ulotu työelämään, vaan on käynyt oikeastaan päinvastoin. Osa teknologialla haetuista hyödyistä jää silloin saavuttamatta ja ihmisten työteho jopa hiipuu, Antila huomauttaa.

Teknologian armoilla olemisen tunne liittyy sekä ikään että työasioiden hoitamiseen vapaa-ajalla. Mielenkiintoista on, että kaikkein hankalimmassa asemassa eivät näyttäisi olevan vanhimmat työssäkäyvät, vaan parhaassa työiässä olevat 31–40-vuotiaat. He ovat muita useammin sellaisessa tilanteessa, jossa yhdistyy työskentely vapaa-ajalla, kokemus tavoitettavissa olemisen pakosta ja kokemus teknologian armoilla olemisesta.

– Tähän 31–40-vuotiaiden työntekijöiden ikäryhmän elämään liittyvät usein pienet lapset ja siten perhevelvollisuudet, lainat ja muut vaatimukset. Elämä ruuhkavuosina voi olla hyvin hektistä ja olo stressaantunut.

Työn mielekkyys vaikuttaa kokemukseen

Mielenkiintoista on, että mikäli työnteon mielekkyyden on koettu lisääntyneen, myös yksittäiset työelämäilmiöt nähdään usein positiivisesti ja toisin päin.

– Vaikuttakin siltä, että kysymys ei ole ensisijaisesti teknologian käytön osaamisesta, vaan sekä omista että työpaikan toimintatavoista. Nuoremmat työssäkäyvät ovat oppineet vanhempia useammin hyödyntämään modernia teknologiaa, mutta heillä on vanhempia useammin kokemus teknologian uhrina olemisesta, Juha Antila kertoo.

Hieman yli puolet työssäkäyvistä ei ole havainnut muutosta työn mielekkyydessä. Muutoksen huomanneista jonkin verran useampi on kokenut sen kielteisenä kuin myönteisenä. Kokemus teknologian armoilla olemisesta näkyy työn mielekkyyden muutoskokemuksissa voimakkaasti.

Jos vastaaja on kokenut olevansa teknologian armoilla, hän näkee työn mielekkyyden useammin vähentyneen kuin lisääntyneen. Balanssiluku eli muutosta kokeneiden osuuksien erotus on huomattavan negatiivinen: -15. Jos vastaaja ei koe olevansa teknologian armoilla, vastaava balanssiluku työn mielekkyyden muutoksesta on -2.

Vaikka ongelma painottuukin parhaassa työiässä oleviin, vanhemmissakin ikäryhmissä joka neljännellä on kokemus teknologian uhrina olemisesta. Ilmiö on paitsi inhimillinen tragedia, myös yhteiskunnallisesti tarkasteltuna taloudellinen haaste. Mikäli ikääntynyt kokee olevansa työssään teknologian armoilla, hän epäilee useammin jaksamistaan nykyisessä työssään. Uhkana on liian aikainen siirtyminen pois työmarkkinoilta, joko omasta tahdosta tai pakotetusti.

Mutta jos on haasteita, niin jotain hyvääkin. Työelämän laadun parantuminen viime vuosina näkyy siinä, että selvästi aiempaa useampi kokee teknologian vaikuttaneen myönteisesti turvallisuuden tunteeseen työssä ja samalla aiempaa harvempi kokee työn muuttuneen henkisesti raskaammaksi uuden teknologian myötä. Kysely on tehty juuri ennen koronaa, joten sen tuomat muutokset esimerkiksi turvallisuuden suhteen eivät näy tuloksissa.

Myönteinen suunta on toivottu ja sen eteen on tehty paljon työtä.

– Teknologia ei ole hyvä eikä paha, vaan kokemukset siitä luodaan ihmisten välisessä toiminnassa. Tämä on hyvä asia, koska silloin me voimme vaikuttaa siihen, Antila sanoo.

Mikä ratkaisuksi?

1. Teknologia on hieno apuväline työssä ja parhaimmillaan se luo turvaa ja vähentää vaarallisia tai fyysisesti raskaita työtehtäviä.
2. Sovitaan reilusti, milloin työntekijän oletetaan olevan tavattavissa ja onko esimerkiksi sähköpostiin vastattava illalla. Jos velvoite on olemassa, silloin siitä kuuluu myös saada korvausta.
3. Työntekijät tai sen edustajat on otettava mukaan teknologisiin hankintoihin, sillä heillä on paras ymmärrys työnteon arjesta. Kun hankinnat aidosti tukevat työtä, pääsee työnantaja todennäköisemmin toivottuun lopputulokseen.
4. Jos työntekijä tuntee olevansa teknologian armoilla, se vaikuttaa hänen tunteeseensa työn mielekkyydestä. Koulutus ja riittävä perehdytys ovat avainasemassa.
5. Ei tule olettaa kysymättä, että ihmisellä on ikänsä puolesta tietyt teknologiset työtavat ja laitteet hallussa.

SAK:n työolobarometri julkaistaan kokonaisuudessa maaliskuussa. Barometrilla tutkitaan kahden vuoden välein SAK:laisten työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja työhön liittyvistä järjestelyistä. Kantar TNS Oy keräsi vuoden 2020 tutkimusaineiston tekemällä yhteensä 1003 puhelinhaastattelua helmi- ja maaliskuussa 2020.

(1) Sutela Hanna: Suomessa työasiat läikkyvät vapaa-ajalle yleisemmin kuin muualla Euroopassa. Tieto & Trendit, Tilastokeskus, 2020.

Miten teknologia on vaikuttanut sinun työhösi?

Selvitä viiden kysymyksen avulla, ovatko omat kokemuksesi samanlaisia kuin SAK:n työolobarometriin vastanneiden!

Jos testi ei näy alla, klikkaa siihen tästä.