Duunari kantaa koronakuormaa – miten voimme keventää kuormitusta?
SAK:n tuore kyselytutkimus kertoo karua kieltä duunarin koronakuormasta. Viestimet täyttyvät etätyöhön liittyvistä pulmista, joita toki löytyy ja jotka pitäisi hoitaa kuntoon. Työssä jaksamisen ja ergonomian parantaminen etätyössä tarvitsevat saamansa huomion.
Työntekijäammateissa kuitenkin kannetaan suurin taakka koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa. Duunareista vain harva pystyy siirtymään tartuntariskin osalta turvallisempaan etätyöhön.
Useimmat duunarit työskentelevät muiden joukossa kohdaten asiakkaita ja työtovereita. Reissutyössä majoittaudutaan usein ahtaisiin tiloihin, joihin liittyy korkea koronatartunnan riski.
SAK:n tutkimuksen mukaan puolet duunareista pelkää työssään koronatartuntaa. Myös taloudellinen epävarmuus, lomautukset ja irtisanomiset iskevät kipeimmin työntekijäaloille.
Työnantajan vastuu työturvallisuudesta koskee myös korona-aikaa
Työnantajalla on lainsäädäntöön perustuva selkeä vastuu työnteon terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Koronan myötä eri työtehtävien turvallisuusriskin arviointi pitää päivittää, tarvittaessa toistetusti, ja huomioida muuttuneet olosuhteet. Uusi työturvallisuutta koskeva asia on, että biologiset tekijät ja tartuntariskit koskevat nyt kaikkia työpaikkoja ja toimialoja. Työssä saatu koronatartunta voidaan myös korvata ammattitautina kaikilla aloilla.
Turvallisuusriskin arviointi toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Oma työsuojeluvaltuutettu vie työntekijöiden huolet ja havainnot osaksi riskinarviointia ja riskeiltä suojautumista.
Oman esimiehen kanssa kannattaa pohtia mahdollisia työhön liittyviä erityisjärjestelyjä, jotta tartunnan riski työssä jää mahdollisimman pieneksi. Varsinkin riskiryhmäläisille tämä on tärkeää. Työnantajalle ei kuitenkaan tarvitse kertoa tarkemmin omasta terveydentilastaan, vaan nämä ovat yksityisyyden suojaan kuuluvia asioita.
Työterveyshuollosta kumppani koronan kesyttämiseen
Työterveyshuollosta löytyvää apua ja osaamista ei monilla työpaikoilla ole hyödynnetty riittävästi. Välillä tiuhaankin muuttuvat koronaan liittyvät viranomaisohjeet ovat haastavia seurattavia, ja työterveyshuollosta saa apua esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojaamiseen sekä suojavälineiden valitsemiseen ja niiden ohjeiden mukaiseen käyttämiseen.
Työterveyshuollosta pitäisi löytyä myös osaamista kuormitusarviointien tekemiseksi, jotta fyysinen ja henkinen kuormitus voitaisiin paremmin sovittaa työntekijöiden voimavaroja vastaavaksi. Fysioterapeuttien ja psykologien työpanos on tärkeä huomioida osana työterveyshuollon palveluja.
Työolosuhteet on muokattava mahdollisimman turvallisiksi, mutta väistämättä poikkeusaikaan liittyy tavallista enemmän epävarmuutta sekä omaan ja läheisten terveyteen liittyviä huolia. Epävarmuuteen sopeutuminen on yksilöllistä. Jaksamisen tueksi työterveyshuolto voi tarjota palveluja koko työyhteisölle sekä henkilökohtaista räätälöityä tukea sitä toivoville työntekijöille.
Jos työsuhde päättyy, pitäisi työntekijälle tarjota mahdollisuus työstälähtötarkastukseen. Tarkastuksessa työntekijän terveys ja työkyky kartoitetaan yksilöllisesti. Tarvittaessa työntekijä ohjataan muihin palveluihin ja hänen jaksamistaan tuetaan muuttuvan elämäntilanteen keskellä.
Aina löytyy keinoja työn riskien vähentämiseksi ja työntekijän työhyvinvoinnin parantamiseksi. Yksin ei kenenkään tarvitse pärjätä muutenkaan, ja vielä vähemmän korona-ajan keskellä. Kyllä me tästä porukalla selvitään. Pidetään huoli siitä, että korona-aika ei johda eriarvoisuuden lisääntymiseen suomalaisessa työelämässä ja työhyvinvoinnissa.
