Linja-autonkuljettaja Mikko Ahomäki. Kuvakaappaus Koronan etulinjassa -videosta.
Kyselytutkimus: Korona iskee henkilöstöryhmistä kovimmin työntekijöihin
Koronapandemian terveysuhat ja taloudelliset vaikutukset iskevät pahiten työntekijäammateissa työskenteleviin, SAK:n teettämästä kyselytutkimuksesta ilmenee. Koronasta huolimatta lähes 80 prosenttia työntekijöistä on työssään edelleen välittömässä fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. Toimihenkilöillä vastaava osuus on noin puolet.
Työntekijöillä ei kyselytutkimuksen mukaan ole mahdollisuutta siirtyä etätöihin ja suojautua siten koronatartunnalta. Vain joka kymmenes työntekijä on siirtynyt tekemään töitä pääsääntöisesti etänä. Ylemmistä toimihenkilöistä etätöihin on siirtynyt yli puolet ja alemmistakin toimihenkilöistä 40 prosenttia.
Lähes puolet työntekijöistä (48 %) on pelännyt sairastuvansa koronaan omassa työssään, ja joka viides (19 %) heistä kokee, että työnantaja ei ole huolehtinut riittävästi työpaikan turvallisuudesta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Joka viides työntekijä on joutunut koronan vuoksi lomautetuksi, kun toimihenkilöistä lomautus on koskenut 15 prosenttia. Työntekijöistä myös joka viides kertoo toimeentulonsa heikentyneen koronan vuoksi.
SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan mukaan tutkimus osoittaa korona-ajan lisänneen työelämän eriarvoistumista ja polarisaatiota.
– Korona kohtelee rajuiten niitä ihmisiä, joiden asema työelämässä on muutenkin heikko. Työntekijäasemassa olevien mahdollisuudet joustaa työajan ja työntekopaikan suhteen ovat muita henkilöstöryhmiä vähäisempiä ja heidän toimeentulonsa on muita niukempi.
Kolmannes palkansaajista voi korona-aikana henkisesti huonommin kuin aikaisemmin
Koronapandemia on heikentänyt työelämässä olevien henkistä hyvinvointia. Reilu kolmannes (35 %) työntekijöistä ja alemmista toimihenkilöistä voi huonommin kuin ennen koronan aiheuttamia muutoksia.
Lähes puolet työntekijöistä (44 %) kokee lisäksi, että työ on koronan aiheuttamien muutosten vuoksi aiempaa kuormittavampaa.
– Ennalta ehkäisevät ja työkykyä tukevat palvelut kuuluvat kaikille työntekijöille. Työnantajien on syytä yhdessä työterveyshuollon kanssa etsiä toimivat keinot työn kuormittavuuden hillitsemiseksi, Juha Antila korostaa.
SAK teettämän kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy marras- ja joulukuun vaihteessa. Tutkimukseen vastasi 2053 henkilöä, jotka edustavat Suomen työikäistä väestöä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa koronan vaikutuksia eri henkilöstöryhmiin Suomessa.
Koronan etulinjassa
Linja-autonkuljettaja Mikko Ahomäki ja hoitotason ensihoitaja Toni Lehtonen kertovat videolla, miten koronapandemia on vaikuttanut heidän työhönsä. Video on esitetty ensimmäisen kerran SAK:n Tulevaisuus tänään TALK SHOW’ssa 30.1.2021.