Lomautusta koskevat lakipoikkeukset päättyvät ja työmatkaetujen verotus kevenee – näin työntekijöiden työehdot ja turva muuttuvat vuonna 2021

Työlainsäädäntö

Lomautusta ja muita työehtoja koskevat määräaikaiset lakimuutokset päättyvät

Hallitus teki keväällä 2020 useita lomautusta, koeaikaa, työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja yt-menettelyaikoja koskevia määräaikaisia lakimuutoksia, jotka perustuivat työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan koronakriisipakettiin. Nämä muutokset päättyvät tammikuun alussa, ellei niistä ole erikseen sovittu toisin työehtosopimuksella.

Yksityisen sektorin lomautustilanteissa palataan normaaliin menettelyyn, kun poikkeukset vuodenvaiheessa päättyvät:

• Yhteistoimintalain mukainen vähimmäisneuvotteluaika lomautustilanteessa palaa 5 päivästä takaisin 14 päivään tai 6 viikkoon.
• Lomautusoikeus ei koske enää määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.
• Lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin (kunta-alalla yhtä kuukautta aikaisemmin), kun ilmoitusaika määräaikaisessa lakimuutoksessa oli 5 päivää.

Myös koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräaikaiset poikkeukset päättyvät vuodenvaihteessa. Työntekijän työsuhdetta ei voi koeaikana enää purkaa tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Työantajan takaisinottovelvollisuus palautuu 9 kuukaudesta takaisin 4:ään tai 6:een kuukauteen. Tämä on se määräaika, jonka ajan työnantajan on tarjottava työtä ensin irtisanotulle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Lisätietoja SAK:n koronatietopaketissa.

Suomeen lähetettyjen työntekijöiden asemaan parannuksia

Työvoiman lähettämistä koskevaa lakia on muutettu. Euroopan unionin asianomaiseen direktiiviin perustuva laki koskee työvoiman lähettämistä Suomeen toisesta EU:n jäsenvaltiosta tai EU:n ulkopuolisesta maasta. Uutena määräyksenä direktiivi edellyttää, että Suomeen tulleen työntekijän lähtövaltion laki tai työehtosopimus määrittää työnantajan korvattavat matka- ja majoituskulut. Ne tulevat kuitenkin korvattavaksi Suomen lain nojalla, jos lähtöjäsenvaltiossa ei ole kyseisiä määräyksiä tai ne alittavat olennaisesti suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen määräykset.

Tämä sääntely koskee lähettämistilanteita, jotka perustuvat 1.12.2020 jälkeen solmittuihin urakkasopimuksiin. Sitä aikaisempiin sopimuksiin perustuvissa lähettämistilanteissa Suomen asianomaisen työehtosopimuksen matka- ja majoitusmääräyksiä voidaan soveltaa vasta 1.12.2021 alkaen.

Nämä uudet matka- ja majoitussäännökset eivät koske maantieliikennettä, jota koskevan EU:n liikkuvuuspaketin valmistelu on parhaillaan käynnissä. 

Palkkamääräysten vertailussa lähtömaan ja Suomen välillä sovelletaan 1.12.2020 lukien bruttomääräisten ”palkkauspakettien” vertailua. Kummankin maan kaikki palkkaukseen kuuluvat työehdot, kuten varsinainen palkka, lomapalkat ja -rahat sekä työajan lyhennysrahat, muodostavat vertailussa oman ”palkkauspakettinsa”. Jos Suomen paketti on työntekijälle edullisempi, työnantajan on maksettava erotus.

Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan

Työntekijöiden suojelua työhön liittyvien biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta on tehostettu kahdella säädösmuutoksella. Työnantajan velvollisuuksia on täsmennetty erityisesti sellaisilla työpaikoilla, joihin ei liity tarkoituksellista biologisten tekijöiden käyttöä tai niillä työskentelyä, esimerkiksi rakennusten korjaus- ja purkutöissä tai tartuntatautiepidemian aikana lähikontaktissa tapahtuvassa työssä palvelu- tai kuljetusalalla.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on täydentänyt luetteloa niistä biologisista tekijöistä, joiden tiedetään aiheuttavan tartunnan ihmisiin. Luettelossa on myös tietoja tekijöiden myrkky- ja allergisista vaikutuksista ja siitä, onko tehokas rokote saatavilla. Työnantajan on otettava luettelo huomioon vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa ja päätettävä sen jälkeen toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Molemmat säädösmuutokset ovat olleet voimassa jo 15.11.2020 alkaen. Lue lisää muutoksista valtioneuvoston nettisivuilla.

Koulutus

Oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi

Eduskunta hyväksyi joulukuussa lakimuutoksen, jolla oppivelvollisuutta jatketaan 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee opiskelijalle maksutonta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021 ja se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on ollut SAK:n pitkäaikainen tavoite. Lue lisää SAK:n uutisesta.

Sosiaaliturva

Suuri osa työttömyysturvan ja työttömien palvelujen koronapoikkeuksista päättyy vuodenvaihteessa

Kevään ja kesän 2020 aikana työttömyysturvaan ja työttömien palveluihin on tehty lukuisia väliaikaisia muutoksia koronapandemian vuoksi. Tammikuun alussa moni näistä poikkeuksista päättyy, esimerkiksi työttömyysturvan omavastuuaika palautuu viiteen päivään ja työssäoloehto pitenee kolmesta kuukaudesta takaisin kuuteen kuukauteen.

Joitakin poikkeuksia jatketaan vielä ensi vuoden puolelle. Muun muassa työttömyysturvan suojaosan korotus ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset jatkuvat maaliskuun loppuun saakka.

Olemme koonneet työttömyysturvan ja työttömien palvelujen väliaikaisten koronamuutosten päättymisaikataulut erilliseen uutiseen.

Palkkatukeen ja starttirahaan käytettävissä olevien määrärahojen riittävyys paranee pysyvästi

Eduskunta on vakinaistanut rahoitusmallin, jolla työttömyysetuusmäärärahoja voidaan käyttää muun muassa palkkatuen ja työttömien starttirahan rahoittamiseen. Mallilla voidaan turvata se, että palkkatuki- ja starttirahapäätöksiä pystytään tekemään aikaisempaa tasaisemmin ympäri vuoden.

Rahoitusmalli on ollut voimassa väliaikaisesti vuodesta 2017 alkaen ja sen johdosta on tänä aikana päästy eroon siitä, että palkkatukeen ja starttirahoihin varatut määrärahat loppuisivat kesken vuoden.

Kuntouttavaan työtoimintaan tarkennuksia

Tammikuun alusta 2021 alkaen kuntouttavassa työtoiminnassa edellytetään, että palveluun sisältyy aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus sekä toiminnan tavoite. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta säädetään nykyistä tarkemmin.

Näiden muutosten tarkoituksena on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat sosiaalihuollon tukea tarvitsevat, pitkään työttömänä olleet henkilöt. Ensin on aina selvitettävä mahdollisuus tarjota henkilölle työtä tai TE-palveluita. Suunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta vasta, jos henkilön työ- ja toimintakyky eivät mahdollista työtä tai osallistumista TE-palveluihin.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Eläkkeet ja sosiaaliturvaetuudet ilmoitetaan tulorekisteriin

Eläkkeet ja sosiaaliturvaetuudet ilmoitetaan vuoden 2021 alusta lähtien tulorekisteriin. Tiedot ilmoittaa etuuden maksaja, esimerkiksi Kela. Rekisteriin on vuodesta 2019 alkaen ilmoitettu jo työstä maksetut palkat ja muut ansiotulot. Lue lisää Tulorekisteri.fi-palvelussa.

Elinaikakerroin, työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2021

Elinaikakerroin vuodelle 2021 on 0,94984. Kerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden vuonna 2021 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,016 prosenttia. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Työeläkeindeksi vuonna 2021 on 2631. Työeläkeindeksi nousee noin 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Indeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.

Palkkakerroin vuodelle 2021 on 1,465. Vuoteen 2020 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,3 prosenttia. Kerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa.

Lue lisää työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Sosiaalivakuutusmaksut 2021

Suluissa vastaava maksu vuonna 2020.

Työeläkevakuutusmaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta:

• 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
• 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %)
• 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %)

Työnantajan keskimääräinen TyEL-maksu: 16,95 % (16,95 %)
Sopimustyönantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden): 24,8 % (25,3 %)

Yrittäjien eläkemaksu

• Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
• 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
• 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)

Sairausvakuutusmaksu

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut:

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,68 % (0,68 %)
• Päivärahamaksu, jos palkka- ja työtulo vähintään 14 766 euroa/vuosi: 1,36 % (1,18 %)
• Eläkeläisen sairausvakuutusmaksu: 1,65 % (1,65 %)

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,53 % (1,34 %)

Työttömyysvakuutusmaksu

• Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu: 1,40 % (1,25 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 169 000 euroa/vuosi: 0,50 % (0,45 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 169 000 euroa ylittävästä palkkasummasta: 1,90 % (1,70 %)
• Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,50 % (0,45 %)
• Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajamaksu: 0,65 % (0,65 %)

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Työnantajan maksama tapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkan ja työn riskin mukaan. Vuonna 2021 maksu on keskimäärin 0,70 %. Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuista löytyy tapaturmavakuutusyhtiöistä.

Verotus

Ravintoetuun ja verovapaisiin päivärahoihin korotuksia

Tavanomaisen ravintoedun arvo nousee ensi vuonna 6,90 euroon (6,80 euroa vuonna 2020). Edun kustannusten ylärajaa korotetaan 10,90 euroon (10,70 euroa).

Verovapaa kotimaan kokopäiväraha nousee 44 euroon (43 euroa vuonna 2020). Verovapaa osapäiväraha säilyy 20 eurossa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 11,00 euroon (10,75 euroa).
 
Henkilöauton verovapaa kilometrikorvaus nousee 44 senttiin kilometriltä (43 senttiä vuonna 2020).

Ravinto-, asunto- ja autoedun sekä muiden luontoisetujen verotuksesta vuonna 2021 löytyy lisätietoja Verohallinnon sivuilta.

Liikkumiseen liittyvien työsuhde-etujen verotus kevenee

Työsuhdeautoina käytettävien täyssähköautojen verotusarvo alenee määräaikaisesti 170 eurolla kuukaudessa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka ja se koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2020 tai sen jälkeen. Alennettu verotusarvo koskee sekä käyttöetua että vapaata autoetua. Myös työnantajan tarjoama sähköautojen latausetu vapautetaan verosta vuoden 2025 loppuun saakka.

Työsuhdematkalippu katsotaan verovapaaksi tuloksi 3 400 euroon saakka vuodessa. Lisäksi aikaisempi 300:n ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuu.

Työsuhdepolkupyöräetu muuttuu verovapaaksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa.

Ansiotuloverotuksen muutoksia

Ansiotuloveroperusteisiin vuonna 2021 tehdään 2,5 prosentin ansiotulokehitystä vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Niin sanottua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun ja vuonna 2021 se koskee yli 80 500 euroa vuodessa tienaavia.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 540 eurosta 3 630 euroon ja työtulovähennyksen määrää 1 770 eurosta 1 840 euroon.

Valtion tuloveroasteikko 2021 löytyy Verohallinnon sivuilta.

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee yli 20 prosenttiin

Vuonna 2021 kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin eli 20,02 prosenttiin, mikä on 0,06 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2020. Kuntien vuoden 2021 tulo- ja kiinteistöveroprosentit löytyvät Kuntaliiton sivuilta.

Muita veromuutoksia

Asuntovelan koroista 10 prosenttia on vähennyskelpoisia vuonna 2021. Tämä on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. 

Arvonlisäveron alarajaa korotetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon.

Tupakkavero nousee keskimäärin noin 7 prosenttia ja alkoholijuomien valmistevero keskimäärin noin 5 prosenttia.

Muista veromuutoksista löytyy tietoa Verohallinnon sivuilta.