SAK: Oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävä askel koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

– Tänään tehty päätös on merkittävä askel koulutustason nostamisen, koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Oikeus sivistykseen, yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, koulutuksen korkea laatu ja saavutettavuus sekä kiinnittyminen työelämään ovat SAK:laisten keskisiä koulutuspoliittisia päämääriä, SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho kertoo.

Liian usein perheen tulotaso estää nuoren opintoihin hakeutumisen tai niiden läpäisyn. Toisen asteen maksuttomuus osana oppivelvollisuuden laajentamista tasaa monessa perheessä lasten ja nuorten mahdollisuutta valita itselle mielekkäin opintopolku. Vastedes kirjojen, materiaalien tai matkojen hinta ei enää vaikuta siihen, mitä opintoja voi suorittaa.

Myös pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia on lupa odottaa. Tilastot näyttävät selvästi, että jokainen suoritettu toisen asteen tutkinto parantaa oleellisesti työllistymistä, pidentää työuraa ja kohentaa toimeentuloa. Erityisen selvästi tilastoissa erottuvat he, joilta perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu kokonaan. Ilman toisen asteen tutkintoa on nykyisessä työelämässä selviytyminen miltei mahdotonta.

– On hienoa, että myös kriisin keskellä poliittisilla päättäjillä on rohkeutta katsoa pitkälle. Nostamme hattua sille, että nuoriin päätetään nyt panostaa toden teolla. Osaamisen ja koulutustason nostaminen on paras konsti nousta kriisistä ja pärjätä kansakuntana globaalissa kilpailussa.

Ei sulje pois kehittämistyötä

SAK pitää tärkeänä, että samaan aikaan käynnissä olevia eri koulutusasteiden kehittämisohjelmia viedään määrätietoisesti eteenpäin. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei sulje pois yleistä eri koulutusasteilla tehtävää laatu- ja kehittämistyötä. Esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat toisiaan tukeva kokonaisuus.

– Lasten ja nuorten tulee saada peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, joita lukioon ja ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ja siellä opiskelu edellyttävät, Kirsi Rasinaho korostaa.

Oppivelvollisuuden toimeenpanon tuki on osa uudistuksen onnistumista ja tämä työ on jo aloitettu. Myös sivistysvaliokunnan joulukuun alussa valmistunut mietintö sisälsi joukon lausumaehdotuksia ja evästyksiä jatkovalmisteluun. Oppivelvollisuuden laajentamisen rinnalla kulkevat myös ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämistyö sekä lukiokoulutuksen laatuohjelma. Osana valmistelua on käynnissä myös opinto-ohjauksen kehittämisohjelma, jonka merkitys oppivelvollisuuden laajentamiselle on keskeinen.

– Opinto- ja oppilaanohjauksen rooli korostuu etenkin nivelvaiheessa, jolloin nuoret siirtyvät perusasteelta toiselle asteelle. Opinto-ohjaajan kanssa aprikoidaan ja valitaan itselle kiinnostava opintovaihtoehto. Yhtä keskeinen on ohjauksen merkitys myös toisella aseella opintojen etenemisen kannalta – etenkin tilanteissa, joissa opinnot uhkaavat keskeytyä.

SAK korostaa, että tuen on oltava riittävää ja oikea-aikaista kasvun ja kehittymisen eri vaiheissa. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä erilaisten ohjaus- ja tukipalveluiden sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden kehittämistä on syytä jatkaa.

– Selvää on, että onnistuakseen uudistus tarvitsee riittävät taloudelliset resurssit ja toimintaedellytykset kunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Siten varmistetaan, että koulujen ja oppilaitosten arki sujuu uusien tavoitteiden mukaisesti ja uudistuksen tavoitteet saavutetaan, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Oppivelvollisuus laajenee elokuussa 2021 – edellytyksiä nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin parannetaan, työllisyysastetta nostetaan