Ilmastonmuutos vaikuttaa työhön – siksi myös työntekijöiden on aktivoiduttava 

Miksi SAK tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

– Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti eikä mitään toimia tehdä, tarkoittaa se 6–8 asteen lämpötilan nousua vuoteen 2100 mennessä. Tällaisella lämpötilan nousulla on valtavat vaikutukset eläimiin, kasvilajeihin ja muun muassa metsiimme. Suomessa sateet lisääntyvät erityisesti talvella, merenpinta nousee ja tulvat lisääntyvät. Tällä kaikella on paljon negatiivisia taloudellisia vaikutuksia elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.

– Jos näin pääsee tapahtumaan, se vaikuttaa työhön ja näkyy työpaikoilla. Julkinen sektori ja elinkeinoelämä joutuvat käyttämään paljon resursseja muutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Se on pois esimerkiksi työelämän kehittämisestä kuten koulutus-, tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Siksi myös SAK:n ja palkansaajaliikkeen ylipäänsä pitää tehdä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Miksi on tärkeää, että myös ammattiliitot aktivoituvat?

– Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä tulee elinkeinotoiminnasta. Vuoden 2018 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta kuten polttoaineiden käytöstä. Teollisuuden prosessien osuus oli 10 prosenttia, maatalouden 11 ja jätteiden käsittelyn kolme prosenttia. Se, miten palveluja ja tuotteita tuotetaan ja millaista energiaa käytetään, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten paljon ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

– Ilmastonmuutosta hidastavia toimia voidaan tehdä jokaisella työpaikalla ja ammattiliitoilla on tässä tärkeä rooli. Sillä, mitä toimia valitaan, on vaikutusta siihen, millaista osaamista työntekijöiltä vaaditaan ja millaista työtä tulevaisuudessa on tarjolla. Tämänkin takia ammattiliittojen pitää olla kiinnostunut asiasta. 

SAK vaatii, että siirtymän vähähiiliseen yhteiskuntaan pitää olla oikeudenmukainen. Mitä se tarkoittaa?

– Kyse on siitä, että työpaikoilla työntekijät on otettava mukaan suunnittelemaan ja päättämään ilmastotoimista, sillä ne vaikuttavat myös heihin. Nyt tässä on puutteita. 

– Kysyimme viime syksynä luottamushenkilöiltä, millaisia ilmastotoimia työpaikoilla on tehty. Selvisi, että vain 15 prosenttia luottamushenkilöistä on ollut mukana päättämässä työpaikan ilmastostrategiasta ja siihen liittyvistä toimista. 

– Työntekijöiden pitää päästä myös laajemmin yhteiskunnassa mukaan päättämään ilmastotoimista, sillä ne vaikuttavat työllisyyteen. Syntyy uutta työtä, joka edellyttää uudenlaista osaamista, mutta joitakin työtehtäviä voi myös kadota erityisesti fossiilisten tuotteiden käyttöön perustuvilla aloilla. 

– Ammattiyhdistysliikkeen on tärkeä kyetä ennakoimaan muutosta. Näin voidaan varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisimman hyvät valmiudet kehittää omaa osaamistaan, kun työnkuvat muuttuvat. Muutoksen ennakoiminen auttaa siinä, että siirtymä vähähiiliseen talousjärjestelmään on työntekijöille mahdollisimman oikeudenmukainen.  

Mitä vastaat niille, jotka sanovat, että ilmastonmuutos ei ole palkansaajajärjestöjen asia vaan meidän tehtävämme on keskittyä huolehtimaan työehdoista?

– Jos palkansaajaliike ei ole mukana vaikuttamassa siihen, millä keinoilla ilmastonmuutosta hidastetaan, työntekijöiden kannalta oikeudenmukainen siirtymä ei toteudu. Silloin muutoksella voi olla tulonjakoon ja työehtoihin suuret vaikutukset. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että työntekijät ja heitä edustavat liitot toimivat asiassa aktiivisesti ja muutoksia ennakoiden. 

Jos kiinnostuit aiheesta, täältä saat lisätietoa:

• Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain ottamalla työntekijät mukaan valmisteluun.
• SAK:n selvitys: Ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen ja osaamistarpeeseen, mutta vaikutusten laajuus on edelleen hämärän peitossa.
• Lue myös, mitä 20–40-vuotiaat SAK:laisten liittojen jäsenet ajattelevat ilmastomuutoksesta.
• Katso YouTubesta video, jossa nuoret työntekijät kertovat ajatuksistaan liittyen työhön ja ilmastonmuutokseen.

Pirjo Pajunen