Kuva: iStock
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain ottamalla työntekijät mukaan valmisteluun
SAK haluaa sisällyttää oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet uudistettavaan ilmastolakiin. Työntekijöiden oikeudet ja toimeentulo sekä työpaikkojen laatu ja määrä on turvattava, kun Suomi siirtyy kohti hiilineutraalia tuotantoa ja kulutusta.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan oikeudenmukaisen siirtymän politiikalla varmistetaan, että ilmastonmuutoksen torjunnan kielteiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset työntekijöille ja heidän perheilleen jäävät mahdollisimman pieniksi.
– Kun Suomessa toivottavasti pian tehdään konkreettisia päätöksiä kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, on tärkeää luoda samalla edellytykset uusien säällisten ja kestävien työpaikkojen luomiselle. Työntekijöille on annettava oikeus ja taloudelliset resurssit hankkia työn ohessa sellaisia taitoja, jotka mahdollistavat siirtymisen uuteen työhön.
Työllisyydestä ja koulutuksesta huolehtiminen on SAK:n mielestä olennainen osa ilmastopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset työllisyyteen ja osaamistarpeeseen on pystyttävä ennakoimaan, mikä edellyttää työntekijä- ja työnantajajärjestöjen täysipainoista ja tasapuolista osallistumista ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun, seurantaan ja toimeenpanoon.
– Oikeudenmukainen siirtymä pitää olla osa sekä Suomen kansallista että alueellisia ja alakohtaisia ilmasto- ja energiastrategioita. Näitä valmisteleviin työryhmiin on saatava mukaan edustajat työmarkkinajärjestöistä ja muista tarpeellisista sidosryhmistä Saksan ja Alankomaiden tapaan, Jarkko Eloranta ehdottaa.
Euroopan komissio julkisti tammikuun puolivälissä esityksen vihreän kehityksen investointiohjelmasta, jolla pyritään ilmastoneutraaliin talouteen. Ohjelmaan sisältyy oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ja rahasto.
– Rahastosta maksettava tuki edellyttää, että jäsenvaltio tai alue on laatinut oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelman, Eloranta muistuttaa.
Työntekijöiden valmiuksia ilmastotoimien mukanaan tuomiin uusiin työtehtäviin voidaan parantaa muun muassa laajentamalla työnantajan koulutusvelvoitteita ja pidentämällä muutosturvan kestoa sekä tukemalla työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä työvoimapolitiikan keinoin.
– llmastonmuutoshaasteeseen vastaamiseksi kaikilla työntekijöillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen työpaikoillaan. Joillain aloilla, esimerkiksi energiaintensiivisessä teollisuudessa, ilmastotoimet vaikuttavat työn sisältöön enemmän kuin toisilla. Varsinkin näillä aloilla valtion tai työnantajan pitäisi tukea taloudellisesti työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.
Eloranta korostaa, että ilmastotoimien myötä häviävien työpaikkojen tilalle voi syntyä uusia työpaikkoja vain, jos elinkeinorakenteen monipuolisuudesta ja kestävyydestä pidetään huolta. SAK esittää yhtenä keinona julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden vuosittaista nostamista niin, että vuoteen 2030 mennessä sen osuus olisi neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
SAK on kerännyt eri maista tietoa Suomen ilmastopolitiikan toimeenpanon ja valmistelun tueksi ja sen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. SAK:n tiistaina julkaisemaan selvitykseen on koottu esimerkkejä sellaisista maista, joissa työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää on jo toimeenpantu. Näitä maita ovat Alankomaat, Saksa, Espanja, Ranska, Skotlanti ja Kanada. Selvitys sisältää tiiviit esitykset myös Ruotsin ja Norjan tilanteesta.
Työntekijöille reilu ilmastopolitiikka – oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpano eri Euroopan maissa ja Kanadassa -selvityksen teki SAK:lle korkeakouluharjoittelija Tiina Ohrling.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, jossa on kuluvan syksyn ja talven aikana tutkittu ilmastopolitiikkaa ja sen merkitystä työllisyydelle. Maakohtaisen vertailun ja niihin pohjautuvien suositusten lisäksi SAK on kartoittanut ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän alakohtaisia vaikutuksia ammattiliittojen asiantuntijoita, luottamushenkilöitä ja jäseniä haastattelemalla.
Lisäys 28.1.2020 kello 12.17: Lisätty selvityksen tekijän nimi.