Kiistelty luovutusvoittoverotus perintöverotuksen korvaajana – kuka lopulta keräisi voitot?
Julkisuudessa on jälleen herännyt keskustelua perintöveron poistamisesta ja sen korvaamisesta luovutusvoittoverolla. Perintöveroa maksetaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta. Luovutusvoittoverotus taas kohdistuu omaisuuden arvonnousuun sitä realisoitaessa eli käytännössä omaisuuden myynnin yhteydessä.
Koska yhteiskunnassa on suhteellisen laaja konsensus siitä, että perintövero on hyvä veromuoto, en aio toistaa tähän keskusteluun kuuluvia argumentteja. Sen sijaan yritän tekstissä pureutua tarkemmin siihen, miksi luovutusvoittoverotus on haasteellinen vaihtoehto perintöverotukselle.
Lukitusvaikutus heikentää yhteiskunnan resurssien optimaalista kohdistumista
Luovutusvoittoverotuksen keskeisin ja merkittävin ongelma on lukitusvaikutus. Lukitusvaikutuksella viitataan tilanteeseen, jossa arvoaan kasvattanutta varallisuuserää ei kannata myydä, jos myynnistä aiheutuu veroseuraamuksia. Näin ollen perivällä henkilöllä ei ole syytä myydä perinnöksi saamaansa omaisuutta, vaikka sen myyminen ja sijoittaminen tuottaisivat hänelle parempaa tuottoa. Mitä enemmän varallisuuden arvo on noussut, sitä korkeampi kynnys sen myymiseen on.
Pitkällä tähtäimellä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan resurssit eivät kohdistu optimaalisella tavalla. Lukitusvaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän ihmisten varoista (ja tätä myöten perittävistä omaisuuksista) on kiinteää varallisuutta. Suomalaisten varoista yli puolet on kiinni omassa asunnossa. Luovutusvoittoverotuksen ulkopuolelle jäisi myös erilaisia varallisuuseriä, kuten vakuutuskuoret, jotka nyt kuuluvat pääsääntöisesti perintöverotuksen piiriin. Jos varallisuuserot lähtisivät perintöverotuksen poiston seurauksena kasvuun, kehityksen hillitsemiseksi paine pääomatuloverotuksen kiristämiseksi kasvaisi.
Luovutusvoittoveron tuotto ei riitä paikkaamaan perintöveroa
Isossa kuvassa kysymys on myös verotuottovaikutuksista. Perintö- ja lahjaveron tuotto Suomessa vuonna 2019 oli 750,5 miljoonaa euroa. Perintöveron osuus tästä oli 622,4 miljoonaa euroa. Verotuottovaikutus on myös ollut kasvava pitkällä aikavälillä: esimerkiksi vuonna 2016 perintö- ja lahjaveron tuotto 523,4 miljoonaa euroa.
Luonnollisesti perintöjen siirtyminen luovutusvoittoverotuksen piiriin paikkaisi jossain määrin perintöverotuksen jättämää veropohjan aukkoa. Tämä kuitenkin perustuu oletukseen, että ihmiset tosiasiassa myisivät eteenpäin saamansa omaisuuden. Tarkka verotulojen arviointi tässä suhteessa on hankalaa, koska laskelmissa pitää tehdä oletus siitä, kuinka kauan ihmiset pitäisivät perinnöksi saatua varallisuutta hallussaan ennen sen myymistä. Lukitusvaikutuksen vuoksi on todennäköisempää, että verotuotto jäisi merkittävästi pienemmäksi verrattuna perintöverotukseen. Tämä eroavaisuus pitäisi paikata joillain muilla keinoilla, mikä käytännössä tarkoittaisi muita veronkorotuksia tai leikkauksia julkisista palveluista.
Järjestelmänäkökulmasta on huomioitava, että perintöveron poistumisen seurauksena olisi tarve tehdä muutoksia nykyiseen luovutusvoittoverotuksen järjestelmään. Tämä johtuu siitä, että nykyisenkaltainen luovutusvoittoverotus ei riittäisi paikkaamaan perintöveron jättämää aukkoa valtion tulonmuodostuksessa. Käytännössä nämä muutokset voisivat tarkoittaa esimerkiksi hankintameno-olettaman kiristämistä tai oman asunnon verovapauteen puuttumista.
Koronapandemia ja sen vaikutukset ovat osoittaneet, että meillä on olemassa tarve pitää yllä julkisen talouden vakautta. Perintöverotuksen poisto olisi tähän tavoitteeseen nähden täysin päinvastainen toimi ja antaisi julkisen talouden vahvistamisen näkökulmasta väärän signaalin.
Koska veropoliittinen keskustelu ei ole aina mustavalkoista, kertaan myös luovutusvoittoverotuksen hyviä puolia perintöverotukseen nähden. Luovutusvoittoveroon perustuvassa järjestelmässä veropohja arvioitaisiin ja saataisiin tietoon aina, kun varallisuuserä vaihtaisi omistajaa. Tästä seuraa, että järjestelmä olisi myös hallinnollisesti kevyempi. Samaisen veropohjan arvioinnin mahdollisti myös varallisuusvero, joka oli Suomessa käytössä viimeksi vuonna 2005.
Lisäksi perintötilannetta ei voi suunnitella varallisuuden luovutuksen tapaan, joten yksilö pystyy varautumaan luovutusvoittoveroon perintöveroa kattavammin ja tarvittaessa hyvissä ajoin. Käytännössä yksilöllä on siis laajemmat mahdollisuudet erilaiseen verosuunnitteluun.
Miksi Ruotsi luopui perintöverosta?
Monesti keskustelu perintöveron poistamisesta keskittyy länsinaapurimme Ruotsin kokemuksiin. Ruotsi poisti perintöveron ja korvasi sen luovutusvoittoverolla vuonna 2004. Seuraavina vuosina Ruotsi teki muutoksia luovutusvoittoverojärjestelmän yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi korotukset oman asunnon luovutusvoittoveron määrään.
Viimeisenä voimassaolovuonna perintö- ja lahjaveron kertymä oli Ruotsissa noin 2,5 miljardia kruunua (noin 275 miljoonaa euroa). Suomessa perintö- ja lahjaverotus tuottaa siis merkittävästi Ruotsia enemmän.
Ruotsin reformin taustalla olivatkin ensisijaisesti perintö- ja lahjaverotuksen matala verotuotto, asuntojen korkeat verotusarvot ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Lisäksi merkitystä oli muun muassa hallinnollisilla kustannuksilla ja perintöverotuksen erilaisella kohdistumisella riippuen varallisuuserän laadusta. Ruotsin päätöksen perusteluja on käsitelty laajemmin Roger Wessmanin artikkelissa MustReadissä.
Kuten aikaisemmin toin esille, perintöveron merkitys Suomen verokertymälle on huomattavasti Ruotsia suurempi. Perintöverojen maksuaikojen joustoilla voidaan puuttua asunnon arvostukseen ja realisointiin liittyviin likviditeettiongelmiin. Yritysten tilannetta on Suomessa helpotettu muun muassa perintö- ja lahjaverotuksessa käytössä olevalla sukupolvenvaihdoshuojennuksella.
Olen edellä pyrkinyt käymään kattavasti läpi luovutusvoittoverotukseen liittyviä haasteita ja epävarmuuksia. Luovutusvoittoveropohjaisen järjestelmän haitat ovat merkittävästi sen hyötyjä suurempia esimerkiksi lukitusvaikutuksen osalta. Jos luovutusvoittoverotusta siitä huolimatta halutaan laajentaa, on tarkoituksenmukaista pystyä osoittamaan, että perintöverotuksen jättämä veropohjan aukko voidaan täysimääräisesti paikata. Moniin perintöverotuksen haasteisiin on kuitenkin mahdollista vastata nykyisen järjestelmän sisällä tapahtuvilla muutoksilla.
