Perintövero on hyvä vero – veropohjan tiivistys lisäisi oikeudenmukaisuutta
Väestön ikääntyminen haastaa julkista taloutta. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että hyvinvointivaltion rahoituspohja säilyy vahvana emmekä joudu taas uusiin leikkauksiin. Sen takia tarvitsemme julkista taloutta vahvistavaa veropolitiikkaa.
Perintö- ja lahjaverotuksen maltillinen kiristys on yksi keino tähän. SAK esittää tällä vaalikaudelle toteutettujen veronkevennysten perumista sekä perheyrittäjille suunnatun verotuen lakkauttamista. Yhteensä näillä toimilla valtion verotulot voisivat lisääntyä noin 180 miljoonaa euroa.
Verotuottojen lisäksi perintö- ja lahjaveron vahvistaminen on hyvä keino hillitä varallisuuseroja sekä lisätä verotuksen yhdenvertaisuutta. Kerron seuraavaksi miksi.
Perintövero on työllisyyden kannalta hyvä vero
Perintöveroa – kuten muitakaan veroja – ei ymmärrettävistä syistä ole erityisen kivaa maksaa, mutta talouden ja työllisyyden kannalta perintövero on harvinaisen hyvä vero.
Toisin kuin useimmat muut verot perintövero ei suoraan kohdistu työhön tai kulutukseen, minkä vuoksi se on työllisyyden kannalta poikkeuksellisen hyvä vero.
Perintövero saattaa itseasiassa jopa lisätä työllisyyttä, koska suuret perinnöt voivat vähentää perijöiden tarvetta työssäkäyntiin. Tuoreessa tutkimuksessa sovellettiin havaintoja lottovoittojen vaikutuksista työntekoon ja päädyttiin arvioon, että perintöveron korotus lisää työskentelyä ja tuloveroja. Perintöveron korotuksia voisi siis olla positiivisia dynaamisia vaikutuksia talouteen.
Perintöverolla on laaja kannatus taloustietelijöiden keskuudessa
Perintöverolla on vankka kannatus taloustietelijöiden joukossa, koska se on talouden toiminnan kannalta poikkeuksellisen hyvä vero. Esimerkiksi verotuksen uudistustarpeita pohtinut arvostettu Mirrlees Review (pdf) päätyi suosittamaan perintöveron säilyttämistä ja sen veropohjan vahvistamista. Kotimainen Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä (pdf) päätyi vastaavanlaiseen ehdotukseen.
Myös Essi Eerolan ja Olli Ropposen VATT-policy brief (pdf) puoltaa perintöveroa osana hyvää verojärjestelmää. Sama viesti tulee myös suomalaisten taloustutkijoiden mielipiteitä kartoittavassa Etlan ekonomistikoneesta. Siinä vastauksen varmuuden perusteella painotetuissa tuloksissa 75 prosenttia ekonomisteista piti perintöveroa muita veroja vähemmän haitallisena talouskasvun kannalta.
Perintö- ja lahjavero hillitsevät varallisuuseroja
Suomessa ei ole nykyisellään yleistä varallisuusveroa, vaan käytännössä ainoastaan osa kiinteistöistä on varallisuuteen perustuvan veron piirissä. Perintö- ja lahjaverot ovat siis nykyisellään ainoat verot, jotka hillitsevät ylisukupolvista omaisuuksien kasautumista ja varallisuuserojen kasvua. Tästäkin näkökulmasta perintö- ja lahjaveron säilyttäminen sekä vahvistaminen ovat tarpeen.
Veropohjan tiivistys lisäisi oikeudenmukaisuutta
Perintö- ja lahjaveroa on siis kehitettävä ja sen veropohjaa on tiivistettävä. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tuetaan tällä hetkellä huomattavan suurella verohuojennuksella. Tämän verotuen pienentäminen lisäisi veronmaksajien yhdenvertaisuutta ja vahvistaisi julkista taloutta.
Perheyrittäjille suunnatun huojennuksen takia yritysvarallisuuden lahjaverot ovat alle miljoonan euron lahjoissa keskimäärin vain 3—4 prosenttia, kun normaali lahjavero olisi 9—14 prosenttia, eli kolmin- tai nelinkertainen. Käytännössä 150 000 euron kesämökistä voidaan maksaa siis sama lahjavero kuin kolme kertaa arvokkaammasta yritysvarallisuutta sisältävästä lahjasta.
Tämä perheyrittäjille suunnattu verohelpotus on VATT:n arvion (pdf) mukaan 141 miljoonan euron verotuki. Kyse ei siis ole julkisen talouden näkökulmasta merkityksettömästä veroedusta.
Fiskaalisen merkityksen lisäksi kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Ei ole reilua, että verotus riippuu olennaisesti siitä, missä muodossa ihminen lahjan tai perinnön saa. Nykyinen huojennus saattaa olla jopa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Tämän takia sekä 2008 että 2016 on vedetty pois jo eduskunnan käsittelyssä olevia perintöveron muutoksia, koska silloiset hallitukset pelkäsivät perustuslakivaliokunnan käsittelyn vaarantavan nykyisetkin huojennukset.
Sukupolvenvaihdoksia suosiva verokohtelu on siis julkiselle taloudelle kallis ja vähentää veronmaksajien yhdenvertaisuutta. Sille ei myöskään ole kansantaloudellisia perusteita. Yritysten säilymisellä saman suvun omistuksessa tai johdossa ei ole sellaisia yleisiä hyötyjä, että siihen kannattaisi verotuella kannustaa.
Päinvastoin, tällainen verotuki voi johtaa taloudelliseen tehottomuuteen, kun verotus kannustaa hakemaan yritykselle jatkajaa suvun sisältä, vaikka sen myyminen suvun ulkopuolelle olisi ehkä muutoin kokonaisuuden kannalta järkevintä. Esimerkiksi Mika Maliranta on pitänyt tätä näkökulmaa esillä.
Verotuksen kehittämistyöryhmä (pdf) arvioi osuvasti tämän verotuen taustalla olevaa logiikkaa:
”Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksen taustalla ei liene kansantaloudellinen tai elinkeinopoliittinen tarve vaan enemmänkin omistajavanhempien tarve. Usein yrittäjällä on tunne ja halu, että yritys jatkaisi elämää hänen lastensa omistuksessa.”
Vaikka omistajavanhempien halu säilyttää yritys lastensa omistuksessa on toki inhimillisesti ymmärrettävä, lienee selvää, ettei veropolitiikkaa voi tehdä tällaisista lähtökohdista. Julkiselle taloudelle kallis, yhdenvertaisuutta vähentävä ja kansantaloudellisesti turha veroetu on syytä poistaa.
Tutustu SAK:n verolinjauksiin vuosille 2019-2023
Ilkka Kaukoranta
pääekonomisti
Twitter @ikaukora
