Talous
Valtio ei voi valita voittajia, mutta sen on turvattava yritysten toimintaedellytykset.
Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää korkeaa työllisyyttä ja riittävää verotusta. Verotuottojen rinnalla oikeudenmukaisuus on hyvän veropolitiikan tavoite.
SAK:n talous- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet pähkinänkuoressa
- Tutkimukseen ja innovaatioihin lisää panoksia
- Julkisia investointeja liikenteen parantamiseksi
- Asuntorakentamiseen vauhtia
- Riittävästi investointeja nopeisiin viestintäverkkoihin
- Yritystukiuudistus tehtävä viisaasti
- Kestävää kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa
- Hyvinvointivaltion rahoituspohja turvattava verotuksella, tuloverojärjestelmää yksinkertaistettava, verotuksen painopistettä siirrettävä kohti pääomien verottamista ja pienituloisille annettava huojennuksia kiinteistöverotuksessa
- Finanssipolitiikka viritettävä suhdanteeseen sopivaksi
- Kustannustehokasta ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa
- Harmaata taloutta kitkettävä
- Suomesta Euroopan uudistaja
- Globaalista taloudesta reilua
Video: Operaatio hyvinvointivaltion pelastus
SAK haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Se on mahdollista jo ensi vaalikaudella. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo videolla, miten se onnistuu.
Katso myös
Tiedote: SAK tavoittelee kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa
SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan riittämättömyydestä. Kunnianhimon tasoa nostettaessa on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, jotta kansalaisten tuki ilmastotoimille vahvistuu. Lue SAK:n hallituksen tiedote.
Blogi: Suomen on päästävä takaisin innovaatiopolitiikan huipulle
Suomen uhkana on jumittua hitaan kasvun uralle ennemminkin riittämättömien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintapanostusten kuin ikääntyvän väestön takia. Seuraavan hallituskauden aikana Suomen t&k-panostusten on yllettävä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà kirjoittaa.
Lue myös
Julkaisu: SAK:n verolinjaukset
SAK haluaa turvata suomalaisille tärkeän hyvinvointivaltion ja matalat tuloerot myös seuraavalla hallituskaudella. Julkiset palvelut ja etuudet ovat SAK:n mielestä helpoiten rahoitettavissa oikeudenmukaisen verotuksen avulla niin, että verotuksen painopiste siirtyy työn verotuksen korotuksista pääomien ja varallisuuden verottamiseen. Tutustu SAK:n verotavoitejulkaisuihin.
1) Tutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava
- Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenoja on nostettava, jotta Suomi ei juutu hitaan kasvun uralle. TKI-investoinnit on nostettava heti kolmeen prosenttiin BKT:sta, josta yksi prosentti on julkisia investointeja. Seuraavan vaalikauden aikana Suomen tulee pyrkiä neljän prosentin tasoon. Lue SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn blogikirjoitus.
- Business Finlandin suorat avustukset on nostettava vuoden 2011 tasolle, eli 486 miljoonaan euroon.
- Sektoritutkimuslaitosten rahoitusta on lisättävä 100 miljoonalla eurolla.
- Yrityksiä on kannustettava lisäämään TKI-investointeja. Yliopistoille on korvattava indeksijäädytykset.
2) Julkiset investoinnit rohkaisevat yrityksiä
- Suomi tarvitsee 12-vuotisen liikenneinvestointiohjelman. Se antaa yrityksille varmuutta arvioida toimintaympäristöä ja tehdä omia investointipäätöksiä.
- Liikenneväylien ylläpitoon tarvitaan tasokorotus, jotta väylänpito ei romahda korjausvelkaohjelman päätyttyä.
- Liikenteen runkoverkko on määriteltävä. Väyliä on huollettava nykyistä painokkaammin liikennemäärien ja teollisuuden tarpeiden mukaan.
- Uudet nopeat Helsinki–Turku- ja Helsinki–Tampere-radat laajentaisivat työssäkäyntialueita.
3) Asuntorakentamiseen vauhtia
- Valtion tulee edellyttää metropoli- ja MAL-sopimuksilla kunnianhimoista asuntokaavoitusta ja sitä tukevaa kaavoituksen normitalkoita liikenneinvestointien vastapainoksi.
- Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistettava tukemaan täydennysrakentamista.
Miksi SAK:n vaalitavoitteissa puhutaan rakentamisesta, liikenteestä ja asuntosuunnittelusta?
4) Nopeat viestintäverkot ovat osa perusinfrastruktuuria
- Hallituksen on edellytettävä teleyhtiöiltä toimiluvan vastineeksi riittävästi investointeja. Harvaanasutulle maaseudulle, jonne huippunopeat verkot eivät synny markkinaehtoisesti, on rakennettava nopeat tietoyhteydet valtion tuella.
5) Yritystukiuudistus on tehtävä viisaasti
- Yritystukien on perustuttava kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Jos olemassa olevia yritystukia on karsittava, on se tehtävä maltilla ja niin, etteivät teollisuuden toimintaedellytykset heikkene kilpailijamaihin nähden.
- Yritystukiuudistuksessa on tarkasteltava kaikkia yritystukia: teollisuuden tukien ohella myös maatalouden, yrittäjien ja omistajien tuet ja verotuet on otettava tarkasteluun.
6) Kestävää kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa
- Teollisuuden toimintaedellytykset on varmistettava.
- Suomi tarvitsee monipuolisen energiatuotantopaletin. Tuotantotukien sijaan päästökauppa on ensisijainen ohjauskeino. Tutustu SAK:n energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteisiin.
- Bio- ja kiertotalous tarvitsevat TKI- ja koulutuspanostuksia.
- Matkailun yleisavustuksen korottaminen ja energiaintensiivisen matkailun siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan tukisivat matkailun kasvua.
- Valtion omistajapolitiikan tulee olla vastuullista ja pitkäjänteistä.
- Kulttuurin VOS-uudistuksen onnistuminen edellyttää lisärahoitusta.
7 Verotus turvaa hyvinvointivaltion
- Veropolitiikan keskeinen tavoite on turvata hyvinvointivaltion rahoituspohja. Tutustu SAK:n verotavoitejulkaisuihin.
- Menoleikkaukset ovat kestämätön tie vahvistaa julkista taloutta ja pelkän työllisyyden paranemisen varaan ei voi laskea.
- Kokonaisveroastetta on korotettava jotta hyvinvointivaltion rahoitus turvataan.
7.1 Tuloverojärjestelmää on yksinkertaistettava
- Ansiotuloverojärjestelmää on uudistettava yksinkertaisempaan suuntaan. Samalla on selvitettävä ansio- ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämistä.
- ”Solidaarisuusverosta” on tehtävä pysyvä.
- Kaikkea työtä on verotettava yhdenvertaisesti eli yrittäjävähennyksestä on luovuttava.
- Ansiotuloveroperusteisiin on tehtävä vuosittain indeksitarkistukset.
7.2 Verotuksen painopistettä siirrettävä kohti pääomien verottamista
- Listaamattoman yhtiön huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoastetta on laskettava.
- Perintö- ja lahjaveroasteikkoa on kiristettävä palauttamalla se vuoden 2016 tasolle. Samalla perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta on leikattava.
- Metsälahjavähennyksestä on luovuttava.
- Varallisuuden ilmoitusvelvollisuus on palautettava ja samalla on otettava käyttöön kattava varallisuusvero, jonka piiriin tulisivat mm. osakkeet, talletukset, sijoitusrahastot sekä metsät ja pellot.
- Alkoholi- ja tupakkaveroja on korotettava maltillisesti jatkossakin.
7.3 Pienituloisille huojennuksia kiinteistöverotuksessa
- Asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen on kehitettävä sopiva huojennus- tai lykkäysjärjestelmä, joka ottaa huomioon pienituloiset.
- Kiinteistövero on voitava maksaa osana ennakonpidätystä.
8) Finanssipolitiikan viritys suhdanteeseen sopivaksi
- Finanssipolitiikan virityksessä on huomioitava tuotantokapasiteetti ja työttömyys.
- Suhdannekäänteisiin on reagoitava nopeasti.
9) Kustannustehokasta ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa
- Päästöjen hinnoittelu on ilmastopolitiikan ensisijainen keino.
- Päästövähennystoimia on kohdennettava nykyistä enemmän myös maatalous-, jäte- ja rakennussektoreille.
- Ilmaisjakoa tarvitaan päästökaupassa jatkossakin. Päästökauppatulot on suunnattava ensisijaisesti YK:n ilmastorahastoon ja tarvittaessa päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensointiin.
- Suomen energia- ja ilmasto- sekä ilmastosuunnitelman 2030 toimialakohtaista seurantaa varten on perustettava laaja-alainen työryhmä.
- Tutustu tarkemmin SAK:n energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteisiin.
10) Harmaata taloutta voi kitkeä monin keinoin
- Verotuksen aukkoja voi tilkitä uudistamalla tilaajavastuuta ketjuvastuumallin mukaiseksi niin, että tilaaja vastaa esimerkiksi veroista ja palkoista myös alihankkijoiden osalta.
- Tyyppihyväksytyt kassakoneet on otettava käyttöön ainakin majoitus- ja ravitsemisalalla.
- Veronumeron käyttöä on laajennettava.
- Veronkierron ja verokilpailun hillitsemiseksi Suomi tarvitsee yhteisen ja yhdistetyn eurooppalaisen yhteisöveropohjan sekä yhteisöverojen vähimmäistason.
- Suomen on edistettävä EU:ssa julkista maakohtaista raportointia, joka sisältää monikansallisten yritysten tiedot esimerkiksi työntekijöiden määrästä, voitosta, liikevaihdosta ja maksetuista tuloveroista.
Miksi SAK haluaa tyyppihyväksytyt kassakoneet?
11) Suomesta Euroopan uudistaja
- EU:n talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjauksessa on sovitettava yhteen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja kansallisten järjestelmien erityispiirteet.
- EU-maiden finanssipoliittista autonomiaa ja vastuuta on vahvistettava ja samalla on luotava taantumien varalle yhteistä kapasiteettia.
12) Globaalista taloudesta reilua
- Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.
- Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
- EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
- Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
- Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.