Yritysten vastuullisuuteen lisää kunnianhimoa
Julkisissa hankinnoissa on otettava nykyistä paremmin huomioon ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja työoikeudelliset näkökohdat. Suomeen on saatava kunnianhimoinen yritysvastuulaki ja alihankintaketjuja on rajoitettava.
TÄLLÄ SIVULLA
Työehtojen noudattamista on vahvistettava parantamalla julkisten hankintojen lakia
Julkisten hankintojen osuus on merkittävä Suomen ja koko Euroopan bruttokansantuotteesta.
Miten tavoite saavutetaan?
- Julkisen hankintalain pitäisi huomioida julkisissa hankinnoissa nykyistä enemmän laatu sekä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudelliset näkökohdat.
- Lakiin lisätään valtion lisäksi myös kuntia velvoittava kirjaus siitä, että hankintasopimuksissa on erityisehto Suomen lain ja työehtosopimusten määräysten noudattamisesta.
- Annetaan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle asema toimia valvontaviranomaisena myös julkisten hankintojen yhteiskunnallisten, erityisesti sosiaali- ja työoikeudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonnassa.
- Alihankkijoiden ilmoitusvelvoitteen kattavuutta laissa laajennetaan, jotta tilaajalla on paremmat mahdollisuudet valvoa, että tarjoaja täyttää sopimuksen ehdot.
- EU:n julkisen hankinnan direktiivejä uudistetaan. Niistä puuttuu tehokkaat keinot puuttua työlainsäädäntöä koskeviin rikkomuksiin. Hallituksen on viestittävä aktiivisesti tarpeesta uudistaa direktiivejä komissiolle, neuvostolle ja parlamentille.
- Hankintayksikön in-house ulosmyynti nostetaan 10 prosenttiin.
Miksi tavoite on tärkeä?
Julkisten hankintojen osuus on merkittävä koko Euroopan kuten myös Suomen bruttokansantuotteesta. On tärkeää, että kaikissa julkisissa hankinnoissa vahvistetaan kestävää kehitystä ja käytetään yrityksiä, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa. Harmaa talous on saatava kitkettyä ja valtion sekä kuntien on oltava esimerkillisen vastuullisia omassa hanketoiminnassaan.
Työelämän kehittämisen ja kohtuullisten työehtojen turvaamisen periaate sekä periaatteiden toteuttaminen ei ole edelleenkään riittävästi kirjattuna laissa. Vaikka hankintayksiköiden ja tarjoajien vapaaehtoiset toimet ovat tervetulleita, ne eivät ole riittäviä. Sosiaalilausekkeen käytöstä on kirjattava selkeästi hankintasopimukseen erityisehtoja. Erityisesti kunnissa hankintojen yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten työehtojen seuranta kärsii resurssien puutteesta.
Tällä hetkellä hankintayksikkö voi ilman kilpailutusta hankkia tavaroita, rakennusurakoita tai palveluita sidosyksiköltään vain, jos sidosyksikön liiketoiminnasta enintään viisi prosenttia tai 500 000 euroa suuntautuu muille kuin ko. sidosyksikön omistajana olevalle hankintayksikölle. Laki ei ole linjassa EU-direktiivin kanssa, joka sallisi sidosyksikön jopa 20 prosentin ulosmyynnin. Nykyinen säännös vaikeuttaa julkisyhteisöjen mielekästä yhteistyötä.
Tilaajavastuuta on laajennettava ja alihankintaketjuja rajoitettava
Tilaajalla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten alihankkijat noudattavat yhteiskunnallisia velvoitteitaan.
Miten tavoite saavutetaan?
- Yrityksille säädetään huolellisuusvastuu alihankkijoidensa veroista, sosiaaliturvamaksuista ja palkoista. Alihankintaketjujen pituus rajoitetaan enintään kolmeen ja alihankkijan ilmoitusvelvollisuuden kattavuutta laissa laajennetaan, jotta tilaaja voi paremmin valvoa sopimusehtojen toteutumista.
Miksi tavoite on tärkeä?
Tilaajalla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten alihankkijat noudattavat yhteiskunnallisia velvoitteitaan. Harmaata taloutta ja alipalkkausta ehkäistään tehokkaimmin säätämällä tilaajalle huolellisuusvastuu alihankkijoistaan. Työntekijöiden hyväksikäyttöä ja muita epäselvyyksiä on todennäköisemmin pitkissä alihankintaketjuissa.
Suomeen on saatava kunnianhimoinen yritysvastuulaki
Pelkät suositukset eivät riitä torjumaan ihmisoikeusloukkauksia.
Miten tavoite saavutetaan?
- On säädettävä kansallinen yritysvastuulaki, joka perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Tehokas yritysvastuulaki kattaa laajasti eri toimialat ja myös pienet- ja keskisuuret yritykset, asettaa yrityksille ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen sekä sisältää uskottavat toimeenpanokeinot. Lain on vahvistettava myös ihmisoikeusloukkauksien uhrien oikeussuojaa ja mahdollistettava uhrin oikeuksien toteutuminen. Vastaavaa kunnianhimoista lainsäädäntöä on edistettävä myös Euroopan unionissa.
Miksi tavoite on tärkeä?
Pelkät suositukset eivät riitä. YK on määritellyt ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia kaiken kokoisten yritysten arvoketjuissa.
Yhteiskuntavastuun on oltava globaalia
Suomen on annettava vahva tuki työelämän kansainvälisille normeille ja ne määrittävälle Kansainväliselle työjärjestölle (ILO). Suomen on tuettava ja vietävä eteenpäin Euroopan unionin ihmisarvoa ja työelämän laatua sekä turvallisuutta tukevaa sääntelyä.
Miten tavoite saavutetaan?
- Suomen on tuettava vahvasti työelämän kansainvälisiä normeja ja ne määrittävää Kansainvälistä työjärjestöä (ILO). Suomen on tuettava ja vietävä eteenpäin Euroopan unionin ihmisarvoa ja työelämän laatua sekä turvallisuutta tukevaa sääntelyä.
- Työelämän perusoikeuksien toteutumista edistetään myös vahvistamalla niiden sitovuutta osana EU:n kauppasopimuksia. Tärkeitä välineitä ovat myös kansallinen ja eurooppalainen yritysvastuulaki sekä YK:ssa neuvoteltava yritysvastuusopimus, jonka aikaansaamiselle Suomen ja EU:n on tuettava.
- Suomen kehitysyhteistyörahoitus nostetaan kansainvälisten sitoumusten mukaiseen 0,7 prosenttiin kansantulosta. Riittävä osuus kehitysrahoituksesta varataan kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle.
Miksi tavoite on tärkeä?
Muuttuvat työnteon tavat altistavat työntekijät uudenlaisille hyväksikäytön muodoille ja turvallisuusriskeille. Siksi on tärkeää, että työelämän eurooppalaiset vähimmäisnormit elävät ajassa ja estävät työntekijöiden kustannuksella käytävän epäreilun kilpailun.
Työelämän normien tehokas toimeenpano on keskeistä sille, että kansainvälinen kauppa, globaalit tuotantoketjut ja talouskasvu hyödyttävät työntekijöitä ja heidän perheitään laajasti. Niiden avulla voidaan myös hillitä maiden sisäistä ja välistä eriarvoisuutta.