Hyvinvointia lisäävä vero- ja talouspolitiikka
Kestävyysvajetta on paikattava veropohjaa tiivistämällä ja kehysmenettelyssä on huomioitava myös veromuutokset.
TÄLLÄ SIVULLA
Kestävyysvajetta on paikattava veropohjaa tiivistämällä
Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen umpeen kuromista. Verotukien ja verovähennysten sijaan tarvitsemme veropohjan tiivistämistä.
Miten tavoite saavutetaan?
- Pelkät työllisyystoimet eivät riitä kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, eli tarvitaan myös suoria meno- ja verotoimia. Menoleikkausten sijaan pääpainon pitää olla veronkorotuksissa, erityisesti pääomien ja varallisuuden veropohjien tiivistämisessä.
- Perusteettomat verotuet ja -vähennykset poistetaan.
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyvä verotuki korjataan. Pohjana uudistukselle on yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti (2017) lukuun ottamatta yrittäjähuojennetun POT-osingon enimmäismäärärajan poistoa.
- Suomen on oltava aktiivinen, kun EU:n talouspolitiikkaa ja Euroopan talous- ja rahaliiton sääntöjä uudistetaan lähivuosina.
Miksi tavoite on tärkeä?
Palkansaajille tärkeän hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää ikääntymisestä aiheutuvan kestävyysvajeen umpeen kuromista. Jos kestävyysvajetta ei kurota umpeen, niin hyvinvointivaltio on jatkuvan leikkauspaineen alla. Menoleikkauksissa painopisteen pitää olla esimerkiksi yritys- ja maataloustuissa, jotta esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot säästyvät leikkauksilta.
Verotuet monimutkaistavat verojärjestelmää, koska ne vaikuttavat verotuksen ymmärrettävyyteen ja läpinäkyvyyteen sekä kansalaisille että yrityksille. Verotukia on liikaa eikä kaikille ole resurssien kohdentumisen näkökulmasta kestäviä perusteita.
Nykyinen järjestelmä ei ole tehokas investointien, tuottavuuden tai talouskasvun näkökulmasta. Investoinnit eivät kohdennu sinne, missä niiden tuotto ennen veroja on korkein. Tämä heikentää työn tuottavuutta. Muutos tasoittaisi aineellisen ja aineettoman omaisuuden verokohtelun eroja ja lisäisi veroneutraliteettia eli verotus ei vääristäisi yritysten tekemiä päätöksiä. Haasteena on tulonmuunto, millä tarkoitetaan ansiotulon muuttamista pääomatuloksi. Nykyinen malli sisältää kannustimen nostaa työnteolla ansaitut tulot osinkoina. Veroetu aiheuttaa listautumiskynnyksen eli etu vähentää kannusteita siirtyä listatuksi yhtiöksi.
EU:n talouspolitiikkaa ja Euroopan talous- ja rahaliiton sääntöjä uudistetaan lähivuosina. Aktiivisella ja rakentavalla mukanaololla uudistuksissa Suomi voi vaikuttaa siihen, että ratkaisut ovat Euroopan ja sen myötä Suomen taloutta vahvistavia. Samalla voidaan parhaiten puolustaa niitä Suomen työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmän piirteitä, joihin unionin ei haluta puuttuvan.
Valtion tulo- ja menoarvion kehysmenettelyssä on huomioitava veromuutokset
Näin voidaan estää tilanteet, joissa suositaan kehyksen ulkopuolella olevia verotukia, vaikka muu keino olisi vaikuttavampi ja tehokkaampi.
Miten tavoite saavutetaan?
- Kehysmenettelyn tulee kuvata valtion tulojen ja menojen suhdetta realistisesti ja siinä on huomioitava menojen lisäksi verotukseen tehtävät muutokset.
Miksi tavoite on tärkeä?
Näin voidaan estää tilanteet, joissa suositaan kehyksen ulkopuolella olevia verotukia, vaikka muu keino olisi vaikuttavampi ja tehokkaampi. Tämä on merkityksellistä esimerkiksi TKI- ja ilmastopolitiikassa.
Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden painoarvoa on vahvistettava
Budjettimenettelyssä arvioidaan kestävän kehityksen osalta taloudellisten realiteettien lisäksi vain ympäristövaikutukset. Tämä ei ole kestävää ja siihen on saatava muutos.
Miten tavoite saavutetaan?
- Sosiaalisen kestävyyden arviointi lisätään läpileikkaavasti valtion budjettimenettelyyn.
- Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön henkilöstö- ja toimintakuluresursseja lisätään.
- Hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden vaihtoehtoisten mittareiden kehitystä vahvistetaan. Vaihtoehtoisia mittareita hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena.
Miksi tavoite on tärkeä?
Budjettimenettelyssä arvioidaan kestävän kehityksen osalta taloudellisten realiteettien lisäksi vain ympäristövaikutukset. Sosiaalisen kestävyysarvion tekeminen osana budjettiprosessia antaisi päättäjille lisää välineitä arvioida paremmin päätöstensä sosiaalisen kestävyyden vaikutuksia.
Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön henkilöstöä on viime vuosina vähennetty. Myös toimintakuluihin osoitettu rahoitus on vähentynyt. Leikkaukset heikentävät Agenda2030-tiekartan ja -strategian toimeenpanoa sekä laadukkaan kestävän kehityksen tutkimuksen saatavuutta.
Bruttokansantuote on suppea hyvinvoinnin mittari. BKT ei esimerkiksi huomio tuloeroja tai tuotannon pidemmän aikavälin kestävyyttä. Päätöksenteon tueksi on kehitettävä kattavampia mittareita, joissa ihmisten hyvinvointi huomioidaan kokonaisvaltaisemmin.