Työelämän laatuun satsattava
TYÖ2030-ohjelmaa on jatkettava ja osa-aikatyö on saatava mahdolliseksi entistä useammalle sitä haluavalle. Suomen on oltava aktiivinen työelämän kehittäjä myös EU:ssa.
TÄLLÄ SIVULLA
TYÖ2030-ohjelmaa on jatkettava ja sille on annettava lisää resursseja
Miten tavoite saavutetaan?
TYÖ2030-ohjelmaa jatketaan ja sen resursseja lisätään. Vaatimus on kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen. Tavoitteena TYÖ2030- ohjelmalla on
- vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla
- vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria
- nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi
- nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Miksi tavoite on tärkeä?
Yhteiskunnan haasteet työhyvinvoinnin, työn tuottavuuden ja työn vetovoimaisuuden osalta ovat ratkaistavissa. Niihin voidaan vaikuttaa kestävällä tavalla parantamalla työpaikkojen arjen toimintoja.
TYÖ2030 -ohjelma tavoittaa työpaikkoja kaikilta aloilta ja kaikkialla Suomessa. Ohjelmassa on jo käynnistetty 30 työntekijä- ja työnantajaliittojen yhdessä toteuttamaa toimialahanketta ja 10 aluehanketta. Yhteensä on tavoitettu tähän mennessä noin 1000 työpaikkaa.
Lisäksi ohjelman johtamisverkostossa on mukana 5600 johtamistyötä tekevää ja johtamisesta kiinnostunutta henkilöä. Sen sisältö on suunniteltu ja toteutettu kolmikantaisesti.
Suomen on oltava aktiivinen työelämän kehittäjä Euroopan unionissa
Miten tavoite saavutetaan?
- Eurooppalaisen työlainsäädännön kehittämistä jatketaan. EU:n vähimmäissääntöjen on turvattava säälliset työehdot, turvalliset ja terveelliset työolot ja oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin kaikille työntekijöille työsuhdemuodosta riippumatta.
Miksi tavoite on tärkeä?
Muuttuvat työnteon tavat altistavat työntekijät uudenlaisille hyväksikäytön muodoille ja turvallisuusriskeille. Siksi on tärkeää, että työelämän eurooppalaiset vähimmäisnormit elävät ajassa ja estävät työntekijöiden kustannuksella käytävän epäreilun kilpailun.
On muun muassa varmistettava, ettei työntekijöille kuuluvia oikeuksia voida missään EU-maassa kiertää alustatyön kautta tapahtuvalla työsuhteen naamioinnilla. EU:n työsuojelulakeja kehitettäessä on puolestaan edettävä niin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten riskien torjumisessa kuin kemikaaliturvallisuuden parantamisessa. Myös EU:n työtä työelämän tasa-arvon ja palkka-avoimuuden edistämiseksi on jatkettava.
Eurooppalaisten riittävän ja oikeudenmukaisen palkkatason turvaamiseksi EU:n on jatkettava vähimmäispalkkadirektiivillä käynnistettyä työtä työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Myös suomalaisille työntekijöille on tärkeää, ettei missään EU-maassa poljeta palkkatasoa liian matalilla, yksipuolisesti sanelluilla palkoilla.
Osa-aikatyö on saatava mahdolliseksi entistä useammalle sitä haluavalle
Työaika vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työurien pituuteen.
Miten tavoite saavutetaan?
- Työntekijöillä pitää olla subjektiivinen oikeus lyhentää työaikaa niin halutessaan. Ihmisten elämäntilanteiden nykyistä parempi huomioiminen työaikaratkaisuissa sekä parantaa elämänlaatua että lisää työn vetovoimaisuutta, usein myös työn tuottavuus paranee. Työajan lyhentäminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön ei saa merkitä tulonmenetystä samassa suhteessa, kuin työaika lyhenee.
Miksi tavoite on tärkeä?
Suomessa työntekijöiden mahdollisuus tehdä omaehtoisesti osa-aikatyötä on edelleen liian heikko. Tarvitsemme uusia keinoja, joiden avulla työntekijät voivat jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään tavalla, joka parantaa myös heidän hyvinvointiaan.
Pelkästään terveydellisten syiden takia on tarpeen löytää vaikuttavia ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat jatkaa työelämässä. SAK:n liittojen 60 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien joukossa vain joka neljäs työssäkäyvä on varma, että pystyy jatkamaan nykyisellä tavalla työssä kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta. Töiden uudelleenorganisointi yhdistettynä työntekijöiden toiveiden mukaisiin työaikajärjestelyihin on tarvittava vaikuttava keino työurien pidentämistavoitteessa.