s a k·fi Tavoitteet Hyvä työ Vaikutusmahdollisuudet

Vaikutusmahdollisuudet luovat mielekkyyttä

Useimmille suomalaisille työpaikan pysyvyys on tärkein hyvän työn ominaisuus. Valitettavasti yhä harvempi voi tänä päivänä olla varma, että oma työpaikka on pysyvä. Työpaikan pysyvyyden ohella ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena. Tärkeää on myös, että työntekijä voi hyödyntää oppimiaan taitoja työssään ja kokee, että häneen luotetaan ja hän pystyy itse vaikuttamaan työtään koskeviin asioihin. Työn mielekkyyttä puolestaan vähentävät esimerkiksi kiire ja epävarmuus.

Työn mielekkyyden muutosta voi pitää eräänlaisena lämpömittarina, joka ilmentää laajemminkin työelämän kehitystä. Viime vuosikymmenellä mittarilukemat laskivat vuodesta toiseen, mutta parin viimeisen vuoden aikana tulokset ovat olleet hieman myönteisempiä. Silti jopa neljännes SAK:laisista kokee, että työelämän mielekkyys on muuttunut entistä huonompaan suuntaan (SAK:n työolobarometri 2020).

Elämässä pitää olla muutakin kuin työ

Mitä mielekkäämmäksi työ koetaan, sitä tärkeämpää se ihmiselle on. Tutkimusten mukaan hyväksi koetut työolot vaikuttavat myös työurien pituuteen, ja töistä jäädään tällöin selvästi myöhemmin eläkkeelle. Jos työ koetaan liian kiireiseksi tai henkisesti raskaaksi tai työajat eivät jousta, eläkkeelle siirrytään aikaisemmin.

Suomessa työ on ihmisille edelleen tärkeää, mutta tilanne on muuttumassa. Yhä useammalle työ ei ole enää itseisarvoisesti niin tärkeää kuin aiemmin, ja työlle asetetaan myös enemmän ehtoja. Toisin sanoen työ ei saisi olla enää pelkästään toimeentulon väline.

Nykyään koetaan yleisemmin, että elämässä pitää olla muutakin kuin työ, ja se myös uskalletaan sanoa ääneen. Elämän pitäisi olla tyydyttävää kaikilla elämänalueilla. Tämä on valtava, ehkä jopa mahdoton haaste. Työn pitäisi olla samaan aikaan kiinnostavaa, palkitsevaa ja haastavaa, mutta se ei kuitenkaan saisi viedä liikaa aikaa ja voimavaroja. Erityisesti nuorilla on suuria odotuksia työelämälle. Nuoremmat palkansaajat kokevat vanhempia useammin, että elämässä on muita asioita, jotka ovat ansiotyötä tärkeämpiä.

Oman työnsä paras asiantuntija

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että jos työntekijällä on vähintään melko paljon mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, tuntuvat työssä lähes kaikki asiat olevan kohdallaan: työntekijä viihtyy työssään, jaksaa hyvin ja sairastaa vähemmän. Huonot vaikutusmahdollisuudet sen sijaan lisäävät muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle (Mikko Härmä, TTL, Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön vähentävät työkyvyttömyyseläkkeitä, 2017.)

Vuoden 2019 työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa työntekijöillä on jonkin verran enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin kuin muualla Euroopassa. Noin puolet EU-maiden työllisistä voi vaikuttaa paljon tai ainakin jonkin verran sekä työnsä sisältöön että siihen, missä järjestyksessä työnsä tekee. Suomessa vastaava osuus on 58 prosenttia (Hanna Sutela, Tieto & trendit, 2020).

SAK:n työolobarometrissa (2020) nousi selkeästi esille yhteys työntekijän vaikutusmahdollisuuksien ja mielekkääksi koetun työn välillä. Mitä enemmän työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää.

Vaikutusmahdollisuuksiin tyytymättömistä selvä enemmistö kokee, että työn mielekkyys on kehittynyt aiempaa huonompaan suuntaan. Erittäin tyytyväisistä näin ajattelee vain joka kymmenes.

Vaikutusmahdollisuuksilla eli päätäntävallalla omaan työhön liittyviin asioihin näyttäisi olevan selkeä yhteys myös erilaisiin psykosomaattisiin oireisiin. Melkein kolmanneksella niistä, jotka olivat tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiinsa, oli työnsä vuoksi uniongelmia ja vaikeuksia keskittyä tai muistaa asioita joko lähes päivittäin tai kerran pari viikossa. Vastaavat kokemukset tai tuntemukset ovat paljon harvinaisempia niillä, jotka ovat erittäin tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työnsä tekemisen tapoihin (SAK:n työolobarometri 2020).

Useat muut tutkimukset ovat myös osoittaneet sen, että työntekijöiden hyvinvointi on enemmän yhteydessä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa kuin työn määrään. Vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen vähentää näin ollen muiden rasitustekijöiden, kuten stressin, kiireen, epävarmuuden, hankalien työaikojen tai vuorotyön kielteistä vai- kutusta ja lisää sitoutumista työhön.

Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti myös se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, hän voi hyödyntää oppimiaan taitoja, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin sekä kokee, että häneen luotetaan.

Työhyvinvointi, työn mielekkyys ja työtyytyväisyys vaikuttavat suoraan myös työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi onkin tärkeää, että työpaikoilla satsataan työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa työhönsä.

”Työntekijälle tärkeintä on hallinnan tunne omassa työssä. Hallinnan tunne on kokemusta siitä, että työ sujuu, on tasapainossa muun elämän kanssa ja on sopivan haastavaa – tuomatta mukanaan liiallista, uuvuttavaa kuormitusta.” (Psykologian tohtori Matti Joensuu, Työterveyslaitos, Verkkolehti Työpiste, 1.10.2019).