s a k·fi Tavoitteet Hyvä työ Tuottavuus

Hyvä työ on tuottavuuskysymys

Työ on järjestettävä niin, että sitä tehdään tehokkaasti. Mitä vähemmän työpaikoilla tehdään turhaa työtä ja kulutetaan aikaa turhaan sähläämiseen, sitä tehokkaampaa, tuloksellisempaa ja myös vaikuttavampaa työ on. Tämä ei tarkoita hiostamista tai kiirehtimistä, vaan sitä, että työpaikalla tehdään oikeita asioita oikealla tavalla.

Kun työnjohdolla on käytössä oikeanlaista osaamista ja tahtotila, tuottavuuden tehostamista sekä ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista voidaan toteuttaa työpaikalla samanaikaisesti. Tuottavuutta voi kehittää kestävällä tavalla esimerkiksi parantamalla työmenetelmiä ja työprosesseja, luomalla uusia tuotteita ja palveluja, käyttämällä tehokkaammin teknisiä apuvälineitä tai kehittämällä ja hyödyntämällä työntekijöiden osaamista entistä paremmin.

Työn tuottavuus on asia, johon työpaikoilla voidaan vaikuttaa. Mitä paremmin henkilöstön osaamista ja ideoita pystytään hyödyntämään, ja mitä tehokkaammin työt järjestetään, sitä paremmin työn tuottavuus kehittyy. Tuottavuuden paraneminen mahdollistaa elintason nousun, sillä tuottavuuden kasvu on erityisesti yksityisellä sektorilla palkankorotusten paras ystävä.

Ihmistä ei voi käyttää – häntä pitää johtaa

Koneita ja laitteita ei tarvitse johtaa, niitä täytyy vain osata käyttää. Sen sijaan ihmisen kohdalla pelkkä mekaaninen käyttö koneen lailla on inhimillisesti katsottuna kestämätöntä. Se ei myöskään tuota kestävää hyötyä työorganisaatiolle.

Ihmisten osaamisen alikäyttö ja uusien ideoiden tukahduttaminen ovat tuhlausta, johon ei luulisi työpaikoilla olevan varaa. Sitä tapahtuu kuitenkin edelleen liian paljon. Meistä jokainen osaa paljon enemmän kuin osaa kertoa. Arvostamalla tätä osaamisresurssia moni organisaatio ja yritys on saanut menestymisen eväät reppuunsa myös tulevaisuutta ajatellen.

Työt on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jokaisen ihmisen perusominaisuudet ja osaaminen voidaan ottaa huomioon työpaikalla. Työn pitää olla tekijänsä mittaista, ei yli- eikä alimitoitettua. Kun ihminen kokee työn omakseen ja mielekkääksi, hän on valmis ja halukas paitsi tekemään parhaansa, myös kehittämään työtään ja osaamistaan. Tällä on positiivisia vaikutuksia työn tuottavuuteen.

Esimerkit osoittavat, että menestyvät ja hyvinvoivat työyhteisöt uskaltavat myös kokeilla uusia asioita, kun siihen annetaan mahdollisuus. Tyytyväisyys syntyy hyvistä työsuorituksista, jatkuvasta kehittymisestä ja kyvystä sietää epäonnistumisia.

Perinteisesti organisoitu työ on perustunut samoihin asioihin koko teollistuneen aikakauden ajan. Tällaisia asioita ovat muun muassa näkyvät valtahierarkiat, työn pilkkominen ja standardointi, vastuun ja päätösvallan keskittäminen ja mikä pahinta, myös työntekijän alistaminen osaksi sellaista kokonaisuutta, jonka luonnetta hänen ei edes anneta ymmärtää (Ks. esim. Miettinen Ensio ja Saarinen Esa: Muutoksentekijä, 1990).

Tällainen työn organisointi ja tuotannon tehokkuuden lisääminen on inhimillisesti katsottuna kestämätöntä. Työn tuottavuuden kehittäminen on tärkeää, mutta se pitää saada aikaan toisella tavalla eli hyödyntämällä monipuolisesti työntekijöiden luovuutta ja osaamista. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Ihminen, joka ei voi hyvin, ei myöskään tee työtään kovin hyvin.

Ihmiset haluavat tehdä itse itseään koskevat päätökset ja valinnat, eikä työelämä muodosta tässä poikkeusta. Työntekijät haluavat ajatella ja ratkaista ongelmia. He haluavat olla osallisina prosesseissa, saavuttaa tuloksia ja tuntea olevansa niistä myös vastuussa. Jos työntekijällä ei ole työssään vaikutusmahdollisuuksia, seuraukset voivat olla laajoja. Jos työpaikan toimintatavat eivät jätä tilaa uuden oivaltamiselle tai niissä ei huomioida ruohonjuuritasolta nousevia kehittämisehdotuksia, työntekijät eivät koeolevansa vastuussa työnsä tuloksista.

Jätetään tilaa luovuudelle!

Hyvässä työssä työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja oppia koko ajan uutta. Kun asioita saa aikaan, se tuo tyydytystä niin koulussa, kotona, puutarhassa kuin työpaikalla. Hyvä työ on sellaista tekemistä, jossa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa ja parantaa oman työnsä lopputulosta.

Japanin menestyneimmät autotehtaat ovat hyviä esimerkkejä sellaisista yrityksistä, joissa jatkuva kehittäminen on arkipäivää. Työtapoja, laadunvalvontaa, komponentteja sekä lopputuotteen toimivuutta, muotoilua ja mainetta parannetaan jatkuvasti. Pääosin tämä tapahtuu pienin askelin.

Tanskassa puolestaan useat yritykset ovat onnistuneet saamaan uskollisen asiakaskunnan, kun tuotteiden toimivuutta, asiakaspalvelua ja huoltovarmuutta on lisätty. Sekä Japanissa että Tanskassa varsin yleisesti yrityksen koko henkilöstön osaaminen on hyötykäytössä myös silloin, kun työprosesseja, palvelukonsepteja ja tuotteita kehitellään tai asiakaspalautetta käsitellään.

Useimmat meistä ovat varmasti kokeneet joskus niin, että hommia omalla työpaikalla voisi hoitaa vähän järkevämmin. Olemme parhaita asiantuntijoita siinä, mikä mättää ja mikä ei toimi. Tiedämme myös sen, miten ja milloin työt sujuvat parhaiten ja valmista syntyy. Siksi työpaikoilla käydään jatkuvaa pohdintaa oman työn ja työyhteisön onnistumisista, pulmista ja ongelmista. Nämä keskustelut jäävät tuloksettomiksi mutinoiksi, jos organisaatio ei ota työntekijöiden arvostelua, oivalluksia ja kehittämisideoita toiminnan jatkuvan kehittämisen lähtökohdaksi.

Työntekijä voi tuntea todellista työn imua, jos hän kokee voivansa vaikuttaa työnsä sujuvuuteen. On tärkeää, että työntekijällä on mahdollisuus vähentää turhaa sähläystä työssään ja hän pääsee mukaan kehittämään uusia toimintamalleja. Koko työyhteisöä hyödyttävä luovuus lähtee liikkeelle siitä, että työntekijä pääsee edes joskus päättämään oman työnsä sisällöstä ja tekemisen tavasta.

Parhaat työpaikat ovat sellaisia, joissa on ymmärretty se tärkeä seikka, että työn tuloksellisuuden kehittäminen ei voi olla vain johtajien ja esimiesten vastuulla. Työyhteisön jatkuva tasavertainen vuorovaikutus avaa parhaat mahdollisuudet kehittää toimintoja. Työtoveri tai alainen voi nähdä aivan yhtä hyvin kuin pomo sen, mikä tekemisessä kulloinkin mättää. Hyvä työ mahdollistaa sen, että tilaa jää tekemisen parantamiselle ja onnistumisen elämyksille.