Työssä käyvien köyhien määrä uhkaa kasvaa kymmenillä tuhansilla

Köyhyys on myös monen työssä käyvän ongelma. Suomessa on noin 100 000 työntekijää, joilla on suuria vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Yli 61 000 työntekijän tulot ovat niin pienet, että he elävät yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella.  

SAK:n ammattiliittojen työssä käyvistä jäsenistä peräti 12 prosenttia kamppailee vakavien toimeentulo-ongelmien kanssa eli he ovat suuressa palkkaköyhyysriskissä. 

– Orpon-Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että köyhyysrajan alla olevien palkansaajien määrä nousee 31 prosentilla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että köyhyysrajan alle tippuu jopa 27 000 uutta työllistä seuraavan kolmen vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo. 

Palkkaköyhät ovat usein työpaikkojen heikompiosaisia 

Riskit palkkaköyhyyteen kasvavat etenkin silloin, jos kuukausittaiset tulot tippuvat alle 2 000 euron. Joka viidennen SAK:n alojen työntekijän tulot jäävät tämän rajan alle. 

Palkkaköyhyys on yleisempää naisvaltaisilla aloilla, pienissä yrityksissä ja osa-aikaisten työntekijöiden keskuudessa. 

– Heikko taloudellinen tilanne heijastuu monella tavalla palkkaköyhien arkeen. Heillä on esimerkiksi muita useammin ulosottovelkaa ja pikavippejä. He myös kokevat keskimääräistä useammin työnsä henkisesti kuormittavaksi, Näätänen kertoo. 

Tyypillisesti he myös pelkäävät työpaikan menettämistä, koska se johtaisi entistä niukempaan elämään. 

Huono-osaisuus kasautuu. Palkkaköyhät kärsivät esimerkiksi muita useammin työttömyydestä työuransa aikana. Suuressa köyhyysriskissä olevista SAK:laisten alojen työntekijöistä 35 prosenttia on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaava luku pienessä köyhyysriskissä olevilla on 10 prosenttia. 

– Tutkimusten mukaan palkkaköyhyydessä elävät vaihtaisivat muita useammin työpaikkaa, jos se olisi mahdollista. Toisaalta monen voimavarat eivät riitä esimerkiksi työpaikan vaihtamiseen tai kouluttautumiseen. Moni kuvailee palkkaköyhyyden tarkoittavan heille köyhyysansaa, jossa elämä tuntuu usein näköalattomalta. 

Palkkaköyhät ovat niin ikään erittäin riippuvaisia työnantajastaan, ja moni päätyy tekemään yhtäaikaisesti useampaa työtä. Palkkaköyhällä itsellään on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseensa, jos häntä ei kuunnella tai jos kukaan ei häntä edusta työpaikalla.  

– Ratkaisut palkkaköyhyyteen liittyvät työn järkevämpään organisointiin, liittojen neuvottelemiin sopimuksiin, työn tuottavuuden kasvattamiseen ja koulutuksen tarjoamiseen. Myös suora palkankorotuksen pyytäminen voi tuoda osalle helpotusta palkkaköyhyysongelmaan, Näätänen luettelee. 

Pienituloisten ostovoima laskenut

Työssäkäyvien köyhyydellä on moninaisia vaikutuksia palkkaköyhyyden kehittymiseen ja työelämän tulevaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä merkitsevää on se, miten ostovoima kehittyy. Länsimaissa matalapalapalkka-alojen työntekijöiden palkan ostovoima on laskenut jyrkästi vuosina 2021–2023. 

–  OECD:n arvion mukaan Suomi on yksi harvoista teollisuusmaista, jossa vuosikymmenen alussa alkanut ostovoiman heikentyminen koski selvästi voimakkaammin pienituloisia kuin keski- ja suurituloisia. 

Kokonaisansioilla mitattuna suomalaisen palkansaajan kuukausittainen ostovoima vuonna 2024 on edelleen 150 euroa pienempi kuin vuonna 2020.

Lähivuosien ostovoimaan vaikuttavat merkittävästi syksyllä alkanut työmarkkinakierros ja sen palkankorostukset. Laskussa olevat asuntolainojen korot voivat helpottaa asuntovelallisten tilannetta. Samanaikaisesti ostovoimaa nakertaa kuitenkin hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa, minkä vaikutukset iskevät suhteessa enemmän pienituloisiin. 

Palkkaköyhyyden pitkä varjo 

Pitkällä aikavälillä eli 2027 vuodesta alkaen hallituksen työelämä- ja koulutusleikkaukset vaikuttavat palkkaköyhien tilanteeseen ainakin kolmella tavalla.  

– Ensinnäkin hallituksen päätökset paikallisen sopimisen lisäämisestä ja luottamusmiehen aseman heikentämisestä huonontavat palkkakehitystä etenkin aloilla, joilla palkansaajien neuvotteluvoima on heikko.  

Aikuiskoulutustuen lakkautus puolestaan sulkee monelta palkkaköyhältä mahdollisuuden parempiin tienesteihin omaa koulutustasoaan nostamalla. Matala työttömyysturva pakottaa ottamaan huonosti palkattua työtä vastaan, mikä vaikeuttaa tilannetta etenkin matalapalkka-aloilla. 

– Johdon ja henkilöstön välinen tuloerojen kasvu johtaa väistämättä luottamuksen rakoiluun suomalaisilla työpaikoilla, Näätänen epäilee.  

Työssä käyvien köyhyyden yleistyminen vie Suomen työelämää todennäköisesti huonompaan suuntaan.  

– Palkkaköyhyys alentaa työntekijän omanarvon tuntoa ja voi siten heikentää työn laatua. Tutkimuksista nähdään, että työpaikan luottamuksellinen ilmapiiri ja työntekijöiden osallistaminen lisää työpaikan tuottavuutta ja innovointia. Jos luottamus ja yhdessä tekemisen kulttuuri menetetään, tekee se hallaa niin työnantajalle kuin yhteiskunnalle laajemmin. 

SAK järjestää keskustelutilaisuuden palkkaköyhyydestä 27.9. Lahdessa osana Hyvin sanottu -festivaalia. Tervetuloa mukaan! 

1. Suuressa palkkaköyhyysriskissä olevat pelkäävät 250 euron lisälaskua. 250 euroa lisää puolestaan helpottaisi elämää merkittävästi. He kantavat arjessa usein huolta tulojen riittämisestä pakollisiin menoihin ja kokevat palkan olevan riittämätön toimeentulon takaamiseksi. Suuressa palkkaköyhyysriskissä olevilla nämä neljä kriteeriä täyttyvät samanaikaisesti.  

Lisää aiheesta

• "Eipä tästä käteen jää juuri yhtään mitään, kun toisesta päästä leikataan heti" 
• ”No kun rahaa ei oo, se on siinä” – palkkaköyhyys syrjäyttää ja synnyttää näköalattomuutta 
• Pieni palkka voi suistaa köyhyyteen – työpaikoilla asia kannattaa ottaa puheeksi 
• Katso myös Youtube-webinaari: Ratkaisuja palkkaköyhyyteen