Eläkeuudistus
Eläkejärjestelmää uudistetaan vuonna 2025. Muutoksien on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, Akava, STTK, EK ja KT saavuttivat 19.1.2025 neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Maan hallitus vahvisti seuraavalla viikolla, että neuvottelutulos täyttää sen sille asettamat tavoitteet. Myös työmarkkinajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen omissa hallinnoissaan.
Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriössä alkaa kolmikantainen valmistelutyö eläkelainsäädännön muuttamisesta.
Eläkeuudistuksen painopisteet
Eläkeuudistuksen painopiste on rahoituksen kestävyyden parantamisessa sekä eläkemaksun tason vakauttamisessa siten, että samalla turvataan riittävä etuustaso.
Uudistus ei ole niin laaja kuin esimerkiksi vuoden 2017 uudistus, eikä tavallinen palkansaaja tule huomaamaan suuria muutoksia. Työeläkeikää ei uudistuksessa muutettu, vaan sen asteittainen nouseminen ikäluokittain jätettiin sellaiseksi, miksi se muodostui edellisessä uudistuksessa.
Isoimmat muutokset eläkejärjestelmään
1. Sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä
Eläkeuudistuksen ainoa etuuksiin suoraan vaikuttava elementti on inflaatiovakauttaja. Se on eläkejärjestelmän vakauden kannalta hyödyllinen, koska eläkkeiden rahoitus vaikeutuu, jos eläkkeet nousevat nopeammin kuin eläkemaksujen perusteena olevat palkat.
Inflaatiovakauttajan tarkoitus on pienentää indeksikorotuksia, jos reaalipalkat alenevat eli hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Palkkakertoimessa ansiokehityksen paino on 80 % ja hintakehityksen paino 20 %.
Tähän asti tällaisia inflaatiopiikkejä on onneksi ollut harvoin, minkä vuoksi historiaan perustuvien arvioiden mukaan inflaatiovakauttajan keskimääräinen vaikutus eläkeisiin on pieni. Inflaatiovakauttaja tulisi voimaan vuonna 2030.
2. Eläkelaitoksille laajemmat mahdollisuudet sijoitustoimintaan
Sijoitusuudistus lisää eläkelaitosten kannustimia ja mahdollisuuksia ottaa riskiä ja sijoittaa osakkeisiin. Osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet muita sijoituksia paremmin, joten uudistuksen odotetaan parantavan sijoitustuottoja. Isompien sijoitustuottojen ansiosta tarve eläkemaksujen korotuksille todennäköisesti pienenee.
Eläkelaitoksille annetaan rajoitettu mahdollisuus käyttää myös velkarahaa kiinteistösijoituksiin. Tähän asti velkavipu on ollut sallittua vain vuokra-asuntojen rakentamiseen ja epäsuorasti esimerkiksi kiinteistörahastojen kautta.
Velkavivun laajennuksen on arvioitu parantavan sijoitustuottoja. Lisäksi se helpottaa osakepainon nostamista ilman, että samaan aikaan eläkelaitokset joutuisivat luopumaan nykyisistä kiinteistösijoituksistaan.
3. Rahastointi, jolla varaudutaan riskeihin
Eläkeuudistuksessa sovittiin myös vanhuuseläkerahastoinnin vahvistamisesta. Vanhuuseläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosittain laitetaan aiempaa enemmän rahaa sivuun tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastojen kasvamisen ansiosta tulevaisuudessa ei tarvita niin isoja eläkemaksuja eläkkeiden rahoittamiseksi.
Sijoitustuottoja parantava sijoitusuudistus ja rahastoinnin vahvistaminen yhdessä johtavat siihen, että eläkeuudistus vähentää eläkemaksurasitusta erityisesti nuorten ja tulevien sukupolvien kohdalla. Tämä on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikein.
Rahastoinnin vahvistaminen on viisasta myös riskeihin varautumisen kannalta. Isommat rahastot helpottavat esimerkiksi tilanteita, joissa väestönkehitys poikkeaisi siitä, jollaiseksi se on tässä uudistuksessa arvioitu.
4. Ehdotuksia työelämän kehittämiseen
Eläkesopimuksessa on myös ehdotuksia valtiovallalle muun muassa mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon keinojen selvittämisestä ja työterveyshuollon kehittämisestä.
Työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen on tärkeää sekä työntekijöiden itsensä että työurien pidentämisen näkökulmasta.
Mitkä olivat SAK:n lähtökohdat työeläkejärjestelmän uudistamiselle?
SAK:lle tärkeät asiat säilyivät uudistuksessa. Työeläke on edelleen osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja perustuu työansioista maksettuihin vakuutusmaksuihin. Järjestelmässä on mukana omaisuudensuoja eli jo maksussa olevat eläkkeet ovat turvassa. Kaikesta työstä myös kertyy eläkettä.
Lisäksi korostimme neuvotteluissa etuusperusteisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeen taso on määrätty jo etukäteen eikä eläkkeiden taso heilu esimerkiksi sijoitustuottojen mukana.
On tärkeää, että järjestelmä on ennustettava ja luotettava. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että he saavat kohtuullisen eläkkeen. On olennaista, että kaikki haluavat tulevaisuudessakin osallistua yhteisen eläketurvan maksamiseen ja saavat vastapainoksi aikanaan kohtuullisen eläkkeen.
Miksi SAK ja muut työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta?
Työeläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työeläkemaksuilla. Työmarkkinajärjestöjä kiinnostaa, millä tasolla työeläkemaksut ovat ja millainen työeläkejärjestelmä meillä on. Työmarkkinaosapuolet ovat vuosikymmeniä huolehtineet työeläkejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä, eikä työeläkejärjestelmä ole muuttunut poliittisten suhdanteiden mukaan.
Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa neuvotellaan eläkeratkaisun päälinjoista. Maan hallitus puolestaan vastaa kolmikantaisesta lainvalmistelusta, jossa ratkotaan monia yksityiskohtia. Eduskunta säätää eläkejärjestelmää koskevat lait. Tämä malli on ollut tuloksekas ja vastuullinen.
Eläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisin väliajoin
Edellisen kerran eläkejärjestelmää uudistettiin isommin vuonna 2017. Tämän uudistuksen on arvioitu toimineen hyvin ja esimerkiksi tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on saavutettu etuajassa.
Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisissä arvioissa saanut kiitosta. Syksyllä 2021 tehdyssä arviossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota siihen, että Suomen eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitäisi pitkällä aikavälillä parantaa. Sitä nyt alkaneella uudistuksellakin tavoitellaan.
Taustalla on se, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen arviot syntyvyydestä eivät ole toteutuneet. Syntyvyys on jäänyt arvioitua alemmaksi, eikä ainakaan toistaiseksi ole merkkejä syntyvyyden lisääntymisestä. Lisäksi Suomen väestö ikääntyy.
Eläkejärjestelmän kestävyydestä on tärkeää huolehtia, jotta myös nuoremmat sukupolvet voivat luottaa saavansa kohtuullisen eläkkeen eläkeikään tullessaan.
Lue lisää eläkeuudistuksesta Eläketurvakeskuksen sivuilta.
Kuka saa työeläkettä?
Yksittäinen eläkkeensaaja voi saada joko pelkästään ansioihin suhteutettua työeläkettä, pelkästään Kelan maksamaa kansaneläkettä ja mahdollisesti takuueläkettä tai kaikkia näitä kolmea. Kansaneläkkeen saamiseen vaikuttaa kertyneen työeläkkeen määrä. Jos työeläke jää pieneksi, maksetaan myös kansaneläkettä. Yksinomaan työeläkettä saa 68 prosenttia eläkkeensaajista.
Lue lisää eläkejärjestelmästä Työeläkevakuuttajat Telan sivuilta.
Tutustu neuvottelutulokseen
Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, Akava, STTK, EK ja KT saavuttivat 19.1.2025 neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Maan hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen 23.1.2025 ja SAK:n hallitus 27.1.2025.
