Eläkeuudistus
Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat syksyllä 2023 hallituksen pyynnöstä neuvottelut työeläkejärjestelmän uudistamisesta.
Hallitus on ilmoittanut uudistuksen tavoitteeksi eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamisen ja julkisen talouden vahvistamisen pitkällä aikavälillä. Työmarkkinajärjestöiltä se odottaa nämä tavoitteet toteuttavaa esitystä tammikuun 2025 loppuun mennessä.
Mitkä ovat SAK:n lähtökohdat työeläkejärjestelmän uudistamiselle?
Työeläkejärjestelmän tulee olla jatkossakin lakisääteinen ja kaikesta työstä pitää kertyä eläkettä. Meille on tärkeää myös omaisuudensuojan säilyminen eli se, että jo maksussa olevia eläkkeitä ei leikata.
Lisäksi korostamme etuusperusteisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeen taso on määrätty jo etukäteen ja tarvittaessa työeläkemaksut nousevat.
Pidämme tärkeänä myös sitä, että työeläketurva kattaa kaikki ansiotyön tekijät. Kaikki kuuluvat saman järjestelmän piiriin eikä työeläkkeessä ole esimerkiksi kattoa. Kansaneläke puolestaan kattaa kaikki Suomessa asuvat, jos he täyttävät asumisaikaan liittyvät vähimmäisvaatimukset.
SAK:n mielestä työeläkejärjestelmä ei vaadi pikaisia tai radikaaleja muutoksia. Jos muutoksia päätetään tehdä, niihin on varattava riittävästi aikaa.
On tärkeää, että järjestelmä on ennustettava ja luotettava. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että he saavat kohtuullisen eläkkeen. On olennaista, että kaikki haluavat tulevaisuudessakin osallistua yhteisen eläketurvan maksamiseen ja saavat vastapainoksi aikanaan kohtuullisen eläkkeen.
Miksi SAK ja muut työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta?
Työeläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työeläkemaksuilla. Työmarkkinajärjestöjä kiinnostaa, millä tasolla työeläkemaksut ovat ja millainen työeläkejärjestelmä meillä on. Työmarkkinaosapuolet ovat vuosikymmeniä huolehtineet työeläkejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä, eikä työeläkejärjestelmä ole muuttunut poliittisten suhdanteiden mukaan.
Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa neuvotellaan eläkeratkaisun päälinjoista. Maan hallitus puolestaan vastaa kolmikantaisesta lainvalmistelusta, jossa ratkotaan monia yksityiskohtia. Eduskunta säätää eläkejärjestelmää koskevat lait. Tämä malli on ollut tuloksekas ja vastuullinen.
Eläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisin väliajoin
Edellisen kerran eläkejärjestelmää uudistettiin vuonna 2017. Tämän uudistuksen on arvioitu toimineen hyvin ja esimerkiksi tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on saavutettu etuajassa. Eläkejärjestelmää on kuitenkin hyvä tarkastella aika ajoin ja ennakoida tulevia muutostarpeita.
Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisissä arvioissa saanut kiitosta. Syksyllä 2021 tehdyssä arviossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota siihen, että Suomen eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitäisi pitkällä aikavälillä parantaa. Sitä nyt alkaneella uudistuksellakin tavoitellaan.
Taustalla on se, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen arviot syntyvyydestä eivät ole toteutuneet. Syntyvyys on jäänyt arvioitua alemmaksi, eikä ainakaan toistaiseksi ole merkkejä syntyvyyden lisääntymisestä. Lisäksi Suomen väestö ikääntyy.
Eläkejärjestelmän kestävyydestä on tärkeää huolehtia, jotta myös nuoremmat sukupolvet voivat luottaa saavansa kohtuullisen eläkkeen eläkeikään tullessaan.
Lue lisää eläkeuudistuksesta Eläketurvakeskuksen sivuilta.
Työeläkkeet ovat osa sosiaalivakuutusta
Yksittäinen eläkkeensaaja voi saada joko pelkästään ansioihin suhteutettua työeläkettä, pelkästään Kelan maksamaa kansaneläkettä ja mahdollisesti takuueläkettä tai kaikkia näitä kolmea. Kansaneläkkeen saamiseen vaikuttaa kertyneen työeläkkeen määrä. Jos työeläke jää kovin pieneksi, maksetaan myös kansaneläkettä. Yksinomaan työeläkettä saa 68 prosenttia eläkkeensaajista.
Lue lisää eläkejärjestelmästä Työeläkevakuuttajat Telan sivuilta.