Työelämän sopimukset
Sopimuksia tehdään työelämässä monilla tasoilla ja eri tilanteissa. Kaikessa sopimustoiminnassa SAK:laisen ay-liikkeen tavoitteena on turvata työntekijöiden oikeudet ja parantaa heidän olojaan.
Työelämän sopimuksiin on kirjattu tulkintaohjeet erilaisia tilanteita varten, jotta kaikki sujuisi työntekijän ja työnantajan välillä mahdollisimman mutkattomasti.
TÄLLÄ SIVULLA
Työehdoista sovitaan eri tasoilla
Työn teettämistä ja tekemistä säätelevä sopimusjärjestelmä on rakennettu kerroksista. Työntekijä solmii työnantajan kanssa työsopimuksen, mutta sen kirjauksissa heijastuvat useat alaa koskevat valtakunnalliset ja kansainväliset sopimukset.
Työelämän sopimusten tasot
- Työntekijä solmii työnantajan kanssa työsopimuksen. Sopimuksessa on määritelty esimerkiksi työtehtävät, työsuhteen kesto ja työaika. Useissa kohdissa voi olla viittaus ”alan työehtosopimuksen mukaisesti”.
- Alan työehtosopimuksen (TES) ovat sopineet keskenään työntekijää ja työnantajaa edustavat liitot. Siinä on sovittu esimerkiksi työtehtävästä maksettava minimipalkka ja erilaiset palkkaan tulevat lisät. Työehtosopimuksessa voidaan sopia työntekijän kannalta työlainsäädäntöä suotuisammin monista asioista, esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Työehtosopimus on minimi eli henkilökohtaisessa työsopimuksessa voi sopia vielä paremmin. Virkasuhteessa työskenteleviin noudatetaan virkaehtosopimusta (VES).
- Joistain asioista voidaan sopia työpaikalla paikallisesti. Nämä asiat on mainittu työehtosopimuksessa. Paikallisesti voidaan esimerkiksi sopia, ettei sairauspoissaolosta tarvitse toimittaa todistusta, jos sairaus kestää kolme päivää tai vähemmän. Paikallisesti ei voi sopia huonommin kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Lue lisää paikallisesta sopimisesta.
- Työntekijöitä ja työantajia edustavat keskusjärjestöt neuvottelevat yhdessä valtiovallan kanssa laajoista kokonaisuuksista, kuten eläkeiän muutoksista ja irtisanomisajasta. SAK, Akava ja STTK ovat työtekijöitä edustavia keskusjärjestöjä.
- Suomi on osa Euroopan unionia, joka myös laatii työelämää koskevaa lainsäädäntöä, esimerkiksi työsuojeluun liittyviä direktiivejä. Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöillä on Brysselissä omat edustustonsa, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU-säädöksiin siinä vaiheessa, kun direktiivejä valmistellaan.
- Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka suojelevat työntekijöitä. Esimerkiksi YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO pyrkii parantamaan parantamaan työoloja muun muassa edistämällä syrjinnän lopettamista työelämässä.
Työsopimus
Oma työsopimus kannattaa lukea huolella läpi, sillä se sitoo sekä työntekijää että työnantajaa siinä sovittuihin ehtoihin. Jos olet epävarma, mitä sopimuksen kohdat tarkoittavat, juttele niistä työnantajan kanssa. Voit myös käydä työsopimusta läpi työpaikan luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies on liiton jäsenten valitsema työntekijöiden edunvalvoja työpaikalla, ja hänellä on paljon tietoa ja osaamista sopimusten tekemisestä ja tulkitsemisesta.
Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena ja ennen työsuhteen aloittamista. Työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkasta, työajoista ja työsuhteen kestosta. Siinä on myös usein viittauksia työehtosopimukseen, esimerkiksi ”palkkaus työehtosopimuksen mukaisesti”.
Työehtosopimus
Työehtosopimus (TES) on työntekijöiden ja työnantajien liittojen neuvottelema sopimus, jossa on määritelty alan keskeiset työn tekemisen ehdot. TES on tärkeä, koska sillä on sovittu työntekijän näkökulmasta monesta asiasta paremmin kuin työlainsäädännössä. Työehtosopimus antaa pohjan henkilökohtaiselle työsopimukselle.
Julkisella sektorilla – valtiolla ja kunnissa – työskentelee virkasuhteisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin (VES).
Esimerkiksi alla luetellut asiat löytyvät työehtosopimuksista. Niistä on työehtosopimuksessa yleensä sovittu paremmin kuin työlainsäädännössä.
Työehtosopimuksilla sovittuja etuja
- alan vähimmäispalkka
- sopimuskauden palkankorotukset
- erilaiset vuorolisät
- arkipyhäkorvaukset
- työajantasaamisvapaat
- vuorotyöhön tai työn erityispiirteisiin liittyvät lisät ja vapaat
- lomaraha
- sairaan lapsen hoidon ajalta maksettu palkka
- pitemmän sairausajan palkka
- äitiys- ja isyysvapaan aikainen palkka
- työmatkojen päivärahat
- oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset.
Työehtosopimuksesta neuvotteleminen
Työnantajia ja työntekijöitä edustavat liitot solmivat työehtosopimuksen määräajaksi, yleensä vuodeksi tai kahdeksi. Kun uudet neuvottelut alkavat, vanha sopimus joko irtisanotaan tai sen voimassaolo päättyy itsestään.
Jos uutta sopimusta ei synny ennen vanhan päättymistä, ala on sopimuksettomassa tilassa, jolloin on mahdollista ryhtyä lakkoon, työsulkuun tai muuhun työtaistelutoimeen. Lakon avulla työntekijät voivat painostaa työantajaa sopimiseen, työsulku on puolestaan työnantajan työtaistelutoimi. Lakon tai työsulun aikana ammattiliitto maksaa jäsenilleen korvausta menetetystä palkkatulosta.
Joskus työehtosopimuksen neuvottelut kestävät kauan. Työn ehtoja suojaa kuitenkin jälkivaikutus: vanhan työehtosopimuksen työehtoja noudatetaan, kunnes uusi sopimus on syntynyt.
Molemmat osapuolet haluavat neuvotteluissa saada mahdollisimman paljon tavoitteitaan läpi. Jos neuvottelutulosta ei synny, Suomessa on käytössä vapaaehtoinen sovittelu. Valtakunnansovittelija voi pyytää osapuolet sovitteluun tai osapuolet voivat pyytää itse sovitteluapua.
Valtakunnansovittelija pyrkii sovittelussa tekemään ehdotuksen, jonka työnantajien ja työntekijöiden neuvottelijat vievät omien hallintojensa hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Vasta kun kumpikin osapuoli on hyväksynyt valtakunnansovittelijan ehdotuksen, on kyse työehtosopimuksen hyväksymisestä.
Työehtosopimus sisältää yleensä kahdenlaisia määräyksiä. Osaa määräyksistä on noudatettava sopimuksen kirjauksen mukaisesti, osasta voidaan sopia paikallisesti työpaikalla. Jos paikallista sopimusta ei kuitenkaan synny, noudatetaan niin sanottua perälautaa eli edetään työehtosopimuksen mukaisesti.
Uutta työehtosopimuksesta on noudatettava sen piirissä olevilla työpaikoilla sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi palkankorotuksille on usein sovittu myöhäisempi voimaantulopäivä, jonka jälkeen korotus lisätään sovitulla tavalla palkkoihin.
Keitä työehtosopimus koskee?
Työehtosopimusten kattavuus on Suomessa hyvä, sillä palkansaajista noin 90 prosenttia on työehtosopimusten piirissä. Sopimukset ovat joko normaalisitovia tai yleissitovia. Sitovuus määrittelee, kenen kaikkien on noudatettava työehtosopimusta.
Jos yrityksen ei tarvitse noudattaa työehtosopimusta (esimerkiksi alalla ei ole yleissitovaa sopimusta ja työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon), työnantaja voi sopia työehdot niin, että ne noudattavat työlainsäädäntöä. Tällöin työntekijän yksin tai joukkona on huolehdittava eduistaan ja palkkakehityksestään. Ammattiliiton jäsen saa kuitenkin aina tukea omasta liitostaan.
Normaalisitova työehtosopimus
Normaalisitova työehtosopimus sitoo sopimuksen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä.
Työehtosopimus velvoittaa järjestöjä valvomaan ja työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksia. Palkansaajajärjestö sitoutuu jäsentensä puolesta takaamaan alalle työrauhan. Sopimuskauden aikana ei saa järjestää sopimukseen tai sen osiin kohdistuvia lakkoja. Työnantajaliitto sitoutuu jäsentensä puolesta valvomaan, että sopimusta noudatetaan sen jäsenyrityksissä.
Yleissitova työehtosopimus
Työehtosopimus voi olla normaalisitovuuden lisäksi yleissitova. Tällöin myös työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on sovellettava sopimusta työntekijöihinsä.
Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa otetaan huomioon alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus sekä alan työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisaste. Päätöksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta tekee erityinen vahvistamislautakunta.
Voimassaolevat työehtosopimukset
SAK:laisten ammattiliittojen voimassaolevat työehtosopimukset on koottu liittokohtaisille sivuille. Kustakin sopimuksesta esitetetään voimassaoloaika, kattavuus, sovitut palkankorotukset, tärkeimmät tekstimuutokset sekä linkki liiton työehtosopimussivulle.
Kysymyksiä ja vastauksia työehtosopimuksista
Kuka määrittele palkat, jos ei ole työehtosopimusta? Miksi työehtosopimus on työntekijälle niin tärkeä? Vastaukset näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin löydät täältä
Mistä työehtosopimuksen löytää?
Oman alasi työehtosopimus löytyy
- työpaikkasi luottamusmieheltä
- omasta ammattiliitostasi
- SAK:n nettisivuilta
- kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki FINLEXistä.
Eurooppalaiset sopimukset
Merkittävä osa SAK:n sopimuspolitiikkaa on Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja sopimusten valmistelu. Yhä useampi työelämää kehittävä suomalainen laki- tai sopimusmuutos saa alkunsa eurooppalaisessa sopimisprosessissa, josta työ jatkuu kotimaisena kehittämistyönä.
Maastrichtin sopimuksen sosiaalipöytäkirjan (1991) perusteella työmarkkinajärjestöt voivat neuvotella ja sopia komission esittämistä asioista. Jos osapuolet pääsevät sopuun neuvotteluissa, voidaan sopimus hyväksyä EU:n direktiiviksi. Tätä työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja neuvotteluja kutsutaan sosiaaliseksi vuoropuheluksi tai sosiaalidialogiksi.
Euroopan unionin laajuisia sopimuksia tekevät palkansaajia edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC sekä työnantajien etujärjestöt BusinessEurope, UEAPME ja CEEP.
SAK:lla on STTK:n kanssa yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä, FinUnions.
Tähän mennessä sosiaalisessa vuoropuhelussa on neuvoteltu seuraavat sopimukset:
- Vanhempainlomasopimus (1996)
- Sopimus osa-aikatyöstä (1997)
- Sopimus määräaikaisesta työstä (1999)
- Sopimus etätyöstä (2002)
- Sopimus työperäisestä stressistä (2004)
- Sopimus työpaikkaväkivallan torjunnasta (2007)
- Sopimus osallistavista työmarkkinoista (2009)
- Sopimus uudistetusta vanhempainvapaadirektiivistä (2009)
- Sopimus aktiivisesta ikääntymisestä (2017)
- Sopimus digitalisaatiosta (2020)
Näiden lisäksi sosiaalisessa vuoropuhelussa on sovittu toimintaohjelmista, jotka koskevat elinikäistä oppimista (2003), tasa-arvon edistämistä (2005) ja nuorten työllisyyttä (2013).
Kansainväliset sopimukset
Kansainvälisen työjärjestön ILOn tehtävänä on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kansainvälisesti tunnustettuja työelämän ihmisoikeuksia, parantaa työntekijöiden asemaa ja työoloja kaikkialla maailmassa sekä kehittää kansainvälisiä työelämän normeja.
ILO on ainoa kolmikantaisesti toimiva YK-järjestö. Hallitusten ohella päätöksentekoon ILOssa osallistuvat tasavertaisesti eri maiden ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien edustajat.
ILOn sopimukset ja suositukset muodostavat kansainvälisen työnormiston. Kaikkiaan ILO oli vuoteen 2006 mennessä hyväksynyt yhteensä lähes 400 sopimusta ja suositusta. Suomi on ratifioinut sopimuksista 100. ILOn sopimukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen työlainsäädäntöön.
