Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä ei voida parantaa vain työttömyysturvaa leikkaamalla
Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavat neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kesken päättyivät tuloksettomina maanantai-iltana. Sanna Marinin hallitus valmistelee nyt omaa ratkaisuaan ja hyödyntää järjestöjen ehdotuksia työssään. Tänään EK:n neuvottelija Vesa Rantahalvari purkaa pettymystään omassa blogissaan ja syyttää palkansaajien ehdotuksia kohtuuttomiksi.
Palkansaajille hallituksen toimeksianto oli erittäin vaikea ja hallituksen toimeksiannon tavoitteet olivat tiukat. Toimeksiannon mukaan järjestöiltä odotettiin tasapainoista esitystä toimiksi, joilla voidaan nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Samalla tavoitteena oli vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, joilla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoden 2029 loppuun mennessä valtiovarainministeriön todentamana ja vielä, että ehdotettujen toimien tulee vahvistaa kokonaisuutena julkista taloutta.
Palkansaajien viimeiseksi ehdotukseksi jäänyt, maanantaina julkaistu ehdotus täytti nuo hallituksen tiukat vaatimukset reippaasti. Työnantajien ehdotuksen työllisyysvaikutus perustui lähes yksinomaan työttömyysturvan leikkaamiseen yli 55-vuotiailta työttömiltä. Tähän palkansaajat eivät voineet suostua.
EK on ajanut pitkään työttömyysturvan lisäpäivien poistamista. Mitä pidemmälle neuvottelut tasapainoisen etsimisessä etenivät, sitä useammin lisäpäiväratkaisu ei enää ollutkaan niin tärkeä EK:lle. Tähän myös viittasi EK:n Vesa Rantahalvari blogissaan.
Palkansaajien ehdotus olisi turvannut työttömäksi jääneiden ikääntyvien toimeentulon ja parantanut irtisanottujen mahdollisuuksia työllistyä uudelleen muutosturvaa parantamalla. Yli 55- vuotiaita irtisanoville työnantajille ratkaisu olisi tarkoittanut lisävastuuta irtisanottujen uudelleen työllistymisen tukemisesta.
Yksi keskeinen tavoitteemme oli myös työnantajien omavastuumaksun säilyttäminen. Tällä voitaisiin suunnata irtisanomisten kohdentumista työpaikoilla nykyistä tasaisemmin kaiken ikäisiin työntekijöihin. Tiedämme niin tutkimusten kuin arkikokemuksen pohjalta, että uuden työpaikan löytyminen on vaikeaa työuran loppupäässä.
Tavoitteenamme oli myös löytää keinoja tukea yli 55-vuotiaiden työssä jaksamista ja jatkamista muun muassa helpottamalla siirtymistä osa-aikatyöhön työuran loppupäässä. Halusimme myös uusia toimia siihen, miten työtekijöiden osaamista, erityisesti digiosaamista voitaisiin parantaa. Näiden ehdotusten eteneminen oli kuitenkin kovin takkuista.
Matkan varrella neuvoteltavien asioiden listaa vähennettiin puolin ja toisin. Esimerkiksi eläkkeitä koskevat asiat poistettiin listoilta kuten myös palkansaajien tavoitteet työsuhdeturvan parantamisesta ja yli 55-vuotiaiden subjektiivisesta oikeudesta osa-aikatyöhön.
Mitä maksuluokkamallille pitäisi tehdä?
SAK ei vastusta työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin uudistamista ja olemme olleet valmiita kehittämään mallia. Tärkeimmät tavoitteet eli riskiperusteisuus sekä maksuluokkamallin työkyvyn huolehtimiseen ohjaava vaikutus on tärkeä säilyttää.
EK sen sijaan on ajanut härkäpäisesti mallia, jossa suurten työnantajien omavastuuta jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken ja tiettyjä sairauksia poistettaisiin maksuluokkamallin piiristä. Nämä EK:n ehdotukset on todettu erittäin vaikeaksi toteuttaa jo aiemmin eri valmisteluissa, eivätkä ne myöskään arvioiden mukaan lisää työllisyyttä.
Maksuluokkamallin kehittämisestä on sovittu sekä työmarkkinajärjestöjen kesken että myös maan hallituksen budjettiriihen päätöksissä. Olemme yhdessä sopineet, että tämä työ aloitetaan vuoden 2021 alussa. Tästä näkökulmasta on vähintäänkin erikoista, että EK:n kritiikin kärki on siinä, ettei tätä asiaa ratkaistu neuvotteluissa.
Saana Siekkinen ja Sinikka Näätsaari
Kirjoittajat edustivat SAK:ta työryhmässä, joka etsi keinoja parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä
