Woltin ilmoitus jättää noudattamatta viranomaisten kehotusta on vahingollinen ja kertoo piittaamattomuudesta
Kauppalehden 23.kesäkuuta ilmestyneen jutun mukaan ruokaa kotiinkuljetuksena omalla verkkoalustallaan välittävä Wolt on reagoinut voimakkaasti työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työneuvoston lokakuussa antamaan lausuntoon. Lausunnon mukaan Woltin ja sen lähettien välinen yhteistyö olisi työsuhteista työtä. Lisäksi Wolt kertoo, että se ei lähtökohtaisesti aio noudattaa työsuojeluviranomaisen mahdollista kuulemismenettelyn jälkeistä kehotusta työllistää lähetit työsuhteessa.
Tämä jo ennakolta annettu ilmoitus osoittaa piittaamattomuutta ja väheksyntää toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja mahdollisia tulevia oikeudellisesti velvoittavia päätöksiä kohtaan.
Kauppalehden jutun mukaan Wolt ei pidä oikeana suuntana sitä, että se pakottaisi suuren joukon ihmisiä vastoin joukon enemmistön tahtoa työsuhteeseen, käytännössä samalla kieltäen Suomessa internetin mahdollistaman uuden vapaan työn muodon.
Kannanotto työsuhteeseen pakottamisesta liittynee Taloustutkimuksen Woltin pyynnöstä ruokaläheteille tekemään kyselyyn, johon vain vajaa puolet ruokaläheteistä vastasi.
Yhtenä kysymyksenä tiedusteltiin halukkuutta tehdä työtä yrittäjinä. Kyselyyn vastanneista puolet oli halukkaita toimimaan yrittäjinä. Ottaen huomioon kyselyyn vastanneiden osuus kaikista ruokaläheteistä, voidaan kysyä, edustaako neljänneksen näkemys kaikkien ruokalähettien lukumäärästä ruokalähettien enemmistöä ja mistä syystä yli puolet ruokaläheteistä jätti vastaamatta.
Woltin teettämä kaupallinen toimeksiantokysely on todistusvoimaltaan olematon. Itse laadittujen kysymysten perusteella ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaajat valitsisivat yksinyrittäjyyden palkkatyön sijaan. Kysyttiinkö vastaajilta esimerkiksi, haluaisivatko he palkallisen kesäloman tai sairausajan palkan? Tuskinpa.
Wolt väittää harhaanjohtavasti, että lähetin työhön kuuluvaa vapautta valita omat työaikansa ei ole mahdollista toteuttaa nykyisen työlainsäädännön puitteissa.
Työsopimuslain mukaan voidaan työsopimukseen sopia vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto, mikä tarkoittaa sellaista työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä. Lain mukaan voidaan myös sopia työaikajärjestelystä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Työajan vähimmäismäärä voi olla myös nolla. Lainsäädäntö ei myöskään estä työnantajaa sopimasta siten, että työntekijä itse ilmoittaa, milloin on käytettävissä.
Ruokalähettien ja muun paikkasidonnaisen alustavälitteisen työn tekijöiden oikeudellisesta asemasta on käyty laajaa keskustelua niin Suomessa kuin laajemminkin. Yleisesti tunnustetaan näiden työntekijöiden heikko asema. Käytännössä Wolt ja monet muut alustatalouden yritykset kutsuvat teettämäänsä työtä toimeksiannoiksi tai kumppanuudeksi. Näin tosiasiallinen työsuhde naamioidaan itsensätyöllistämiseksi, kevytyrittäjyydeksi tai muulla nimellä kulkevaksi toiminnaksi, josta puuttuu työsuhteeseen kuuluva turva.
Alustan kautta työskentelevät lähetit jäävät ilman irtisanomissuojaa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa. Myös ansioperusteinen sosiaaliturva, lakisääteinen työtapaturmavakuutus tai vanhuuteen suuntautuva eläketurva ovat saavuttamattomissa. Halutusta uuden vapaan työn muodosta maksatetaan kova hinta työntekijöillä, kun työnantajalle työsuhteissa kuuluvat velvoitteet kaadetaan työntekijän kannettavaksi.
Kauppalehden jutussa viitataan verottajan ratkaisuun, jonka mukaan Wolt-lähettien työssä on kyseessä yrittäjämuotoinen työ. Lisäksi todetaan, että saman kannan ovat ottaneet kesäkuussa vakuutusyhtiö LähiTapiola ja tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta. Yksittäisen vakuutusyhtiön ratkaisu on ensiasteen päätös, joka ei ole julkinen.
Väite, jonka mukaan asia olisi ratkaistu myös tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnassa ei pidä paikkaansa. Tämän hetken tiedon mukaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ei ole ollut vielä ainuttakaan ruokalähettiä tai vastaavaa työtä tekeviä työntekijöitä koskevaa valitusasiaa työsuhteen, vuosityöansion tai minkään muun kysymyksen osalta. Kyseinen muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa asioissa.
Tulkinnat paikkasidonnaisen alustavälitteisen työn tekijöiden oikeudellisesta asemasta näyttävät häilyvän eri viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien tahojen soveltamiskäytännössä. Tämä epävarmuuden ja epäselvyyden tila vaatii nopeasti lainsäädännöllisiä toimia, jotta työsuhteen naamiointi saadaan estettyä ja työntekijöiden oikeudet turvattua.
Wolt tarjoilee ratkaisuksi joko työlainsäädännön remonttia, joka mahdollistaisi aiempaa vapaamman työsuhteisen työn, tai itsensätyöllistäjien turvaverkkojen parantamisen. Aidosti itsensä työllistävien turvaverkkojen parantaminen on kannatettava tavoite. Sen sijaan epäselväksi jää esitys työlainsäädännön remontista. Jos sillä tarkoitetaan työntekijän oikeudellisen suojan heikentämistä nykyisestään, ei SAK lämpene ajatukselle.
