Veroriihi tarvitsee onnistuakseen vaikuttavia päätöksiä
Hallituksen budjettiriihi lähestyy syyskuun alussa. Julkisessa keskustelussa on perinteiseen tapaan heitelty erilaisia lisätermejä riihen eteen: on puhuttu muun muassa työllisyys- ja ilmastoriihestä. Kevään kehysriihessä verotus ei ollut näkyvässä roolissa, mutta syksyn budjettiriiheen on myös näiltä osin asetettu odotuksia. Onko viimein tämän hallituskauden ensimmäisen veroriihen aika?
Kehysriihessä 2021 hallitus asetti verotuksen osalta itselleen selkeät askelmerkit budjettiriihtä varten.
Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta sekä lisäksi muista, investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.
Valtiontaloutta vahvistavien verotusratkaisujen lisäksi hallituksen pöydällä ovat muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannustimesta päättäminen sekä metsärahastojen metsävähennyksen rajoittaminen. Edellä kuvatut valtiontaloutta vahvistavat veroratkaisut eivät ole nettomääräisiä eli vaikka muut veromuutokset olisivat valtiontaloutta heikentäviä, niin niitä ei oteta laskelmissa huomioon. Esimerkki: jos hallitus päättäisi uudesta verosta, jonka efektiivinen verokertymä vuositasolla olisi 150 miljoonaa euroa, mutta samanaikaisesti uudesta verovähennyksestä, joka vähentää verotuottoja 150 miljoonaa euroa, kehysriihen tavoite täyttyisi.
SAK on korostanut, että hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta on pidettävä kiinni. Kehysriihen jälkeen polku kohti veroratkaisua, joka vahvistaa julkista taloutta 150 miljoonaa euroa, näytti poliittisesti selkeältä. Eräiden osinkojen, kuten ulkomaisten rahastojen, lähdeverotuksen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verouudistuksen arvioitiin tuottavan noin 60–90 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän lisäksi muut tulevat uudistukset, kuten esimerkiksi verotusmenettelylain 31 §:n uudistus, olisivat nostaneet verotuottovaikutukset kehysriihen asettamien rajojen väliin.
Lähdeverotusta selvittänyt työryhmä ei kuitenkaan suositellut viiden prosentin lähdeveron käyttöönottoa. Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelun osalta työryhmä esitti jatkoselvityksen tekemistä. Raportin kielteinen kanta perustui muun muassa oletuksiin verotuottoja vähentävistä käyttäytymisvaikutuksista, mutta lausunnossamme kuvailimme työryhmän perusteluiden olevan ohuella pohjalla.
Vaikka Kiinteistörahastoja koskevan työn on välttämätöntä odottaa Euroopan unionin tuomioistuimen tulevaa ennakkoratkaisua (Helsingin HaO 9.7.2020, nro 20/1327/3), tämä tarkoittaa mahdollisten lainsäädäntöratkaisujen siirtymistä eteenpäin.
Olemme valtiontaloutta vahvistavan verotusratkaisun osalta pienimuotoisessa umpikujassa. Valmisteluun kohdistuvat huolet ovat kahdenlaisia. Ensinnäkin päätösten bruttomääräisyys voi tarkoittaa, että verotuspaketti ei kokonaisuudessaan ole valtiontaloutta vahvistava. Toiseksi asioiden selvittely ja odottelu johtaa päätösten lykkäämiseen, vaikka budjettiriihen ratkaisujen tulisi kohdistua nimenomaisesti vuoden 2022 budjettiesityksen valmisteluun.
Julkista taloutta vahvistavista veroratkaisuista on mahdollista pitää kiinni ainakin kahdella eri tavalla. Hallitus voi ottaa käyttöön eräiden osinkotulojen viiden prosentin lähdeveron (ja tämän lisäksi muutaman pienemmän veromuutoksen). Jos lähdeveroa ei oteta käyttöön, niin yli 100 miljoonan verotuottotavoite vuodelle 2022 on hankala saavuttaa, vaikka mahdotonta se ei ole. Toinen vaihtoehto on nostaa budjettineuvotteluihin teemoja, joista ei keskusteltu kehysriihessä, kuten esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen. Hallitusohjelman kirjaukset eivät lähtökohtaisesti mahdollista suurta liikkumatilaa veropohjaa vahvistaville kokonaisratkaisuille. Tämä ei kuitenkaan oikeuta tyytymistä laihaan kompromissiin, joka ei aidosti vahvista julkista taloutta.
Noin viikko ennen budjettiriihen alkamista on hyvä hetki tehdä ennustus. Uskon, että hallitus saa paperilla kasaan 100–150 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavan verotusratkaisun. Neuvoteltu kokonaisuus ei kuitenkaan täysimääräisesti realisoidu vuonna 2022 tai loppusumma perustuu ohuesti perusteltuihin arvioihin tai selvityksiin. Tämä on mahdollista esimerkiksi linjaamalla, että kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohteluun tehdään muutoksia, mutta vasta tulevan erillisen selvitystyön jälkeen.
Hallituksen tulee pitää kiinni veropohjan vahvistamista koskevista linjauksistaan. Olen jo aiemmin todennut, että tällä hallituskaudella nämä toimenpiteet ovat toistaiseksi jääneet lähtötelineisiin. Olen mielelläni asian suhteen väärässä. Alea iacta est! – Arpa on heitetty!
