Verokapina on bluffia
Suomessa ei ole verokapinaa. Ei vaikka tasaisin väliajoin puhutaan hyvätuloisten verokapinasta tai nyt ihan viime aikoina Sinisen tulevaisuuden intoilemasta keskiluokan verokapinasta.
Verokapinahuuto on täysin vailla pohjaa, kuten suomalaiset ovat eri tutkimuksissa jo muutamankin vuosikymmenen aikana ilmaisseet.
Toki kyse on aina myös siitä, miten tutkimusten verointokysymys muotoillaan. Kysymyksiin ”haluatko maksaa enemmän veroja” tai ”haluatko maksaa enemmän veroja hyvinvointivaltion säilyttämiseksi”, saadaan varmasti erilaiset tulokset. Ensimmäinen saa tietysti vähemmän kannatusta, jälkimmäinen enemmän.
Viime viikolla julkaistun Verohallinnon asennetutkimuksen mukaan suomalaisten veronmaksumyönteisyys on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä neljässä vuodessa. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia – siis neljä viidestä! – maksaa veronsa mielellään. Näin siitä huolimatta, että Suomen kokonaisveroaste on viime vuosina ollut noin 44 prosentissa.
Korkeaa veroastetta muihin EU-maihin verrattuna selittää paitsi hyvinvointivaltiomme taso sinällään myös se, että Suomessa työeläkejärjestelmä luetaan julkiseen sektoriin ja näin ollen eläkemaksut nostavat veroastetta.
Moniin muihin maihin verrattuna veroastettamme nostaa lisäksi se, ettei julkisen sektorin antamaa tukea kanavoida pääsääntöisesti verotuksen kautta. Sen sijaan tuet annetaan suorina tulonsiirtoina, esimerkiksi lapsilisinä.
Suomalaisten veronmaksumyönteisyys on siis olemassa. Tätä totuutta vastaan nähden on kiinnostavaa, että Suomessa ainakin julkisuudessa ääntä jaksaa pitää lahko, jonka ainoa lääke jokaiseen ongelmaan tuntuu olevan verojen alentaminen.
Verotusta ei pidä nähdä ideologisena, vaan hyvin pragmaattisena välineenä. Välillä verotusta pitää nostaa, välillä laskea. Välillä verotusta voidaan viedä ”vasemmalle”, välillä ”oikealle”. Tärkeintä on veropohjan laajuus, pitävyys ja oikeudenmukaisuus.
Harri Järvinen
Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö
harri.jarvinen@sak.fi
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kouvolan Sanomissa 6. marraskuuta 2017.
