Työstä on maksettava palkkaa myös maahanmuuttajille
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on vaatinut päättäjiltä nopeita toimia maahanmuuttajien kotouttamisen vauhdittamiseksi. Pentikäinen esittää uudeksi käytännöksi ”kotoutussopimusta”, jonka tekisivät yritys ja oleskeluluvan saanut henkilö. Tämän idean mukaan oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija siirtyisi määräajaksi yritykseen oppimaan kieltä, kulttuuria ja työelämää. Kotoutussopimus ei synnyttäisi osapuolten välille työsuhdetta, vaan työntekijä saisi sopimusajalta työmarkkinatukea.
Kotoutussopimus olisi Suomen Yrittäjien mukaan hyvä tapa parantaa maahanmuuttajien valmiuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Idea kuulostaa kauniilta, mutta jää epäselväksi, miten tämä kaikki käytännössä toimisi.
Pentikäinen on oikeassa siinä, että työikäisten ja -kykyisten pakolaisten kotouttaminen tapahtuu parhaiten työssä. Työpaikan ja työnteon kautta maahanmuuttajat saavat toimeentuloa, oppivat kieltä ja kulttuurisia käytäntöjä, tutustuvat yhteiskunnan pelisääntöihin sekä rakentavat sosiaalisia suhteita ja verkostoja tutustumalla työkavereihin. Työnteko tukee kokonaisvaltaista elämänhallintaa, kohottaa itsetuntoa, auttaa kotoutumaan ja ehkäisee syrjäytymistä.
Työstä on tapana maksaa palkkaa
On vakiintunut tapa, että työstä maksetaan palkkaa. Onko Pentikäisen ehdottamassa kotoutumisessa kysymys työn tekemisestä vai hengailusta työpaikalla – aikuisten Puuhamaasta? Miten ja millä resursseilla järjestetään kielikoulutus ja miten opitaan kulttuuria – mistä yritykset repivät resurssit pakolaisille työelämän taitojen opettamiseen? Väkisin mieleen hiipii ajatus, että oleskeluluvan saavista turvapaikanhakijoista halutaan luoda yrityksille uusi työntekijäkasti, joka tekisi ilmaista työtä ”kotoutumisen” varjolla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut, että turvapaikan saaneiden työllistämiseksi kaikille yrityksille on annettava mahdollisuus työkokeilupaikkojen tarjoamiseen. Työkokeilu on parhaimmillaan maahanmuuttajalle erinomainen väylä saada jalka oven väliin ja päästä sisälle työelämään ja työyhteisöön. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan pidä suoda kaikille työnantajille vaan esimerkiksi vain niille, jotka eivät ole irtisanoneet omaa väkeään ja noudattavat työehtosopimusten määräyksiä ja lakeja.
On hyvä muistaa, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat eivät ole yksi yhtenäinen joukko vaan heidän koulutustasonsa, osaamisensa ja kielitaitonsa vaihtelee kansainvälisistä huippuosaajista luku-ja kirjoitustaidottomiin ihmisiin. Samat työllistämis- ja kotouttamiskeinot eivät sovi kaikille. Jotkut työllistyvät itse eivätkä edes tarvitse julkisia työhallinnon palveluja.
Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamari tekee erinomaista työtä ulkomaalaisten hyvin koulutettujen osaajien kanssa tarjoamalla heille mentorointipalveluja ja yhteyksiä potentiaalisiin työnantajiin.
Suurelle osalle turvapaikanhakijoista on kuitenkin tarpeellista tehdä kunnon osaamiskartoitus ja sen perusteella räätälöidä koulutus sekä mahdollistaa työkokeilu. Joitakin maahanmuuttajia auttavat eteenpäin työssä oppiminen tai oppisopimus. Joidenkin osalta taas tarkoituksenmukainen keino työllistyä on palkkatuettu työ.
Palkkatuesta, työssä oppimisesta ja työkokeiluista hyviä kokemuksia
Mikael Pentikäisen ehdottama kotoutumissopimus muistuttaa sisällöltään maahanmuuttajien työkokeilua, joka on jo mahdollista.
Eläketurvakeskuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan varsinkin palkkatuki edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Palkkatukea, työssä oppimista ja hyvin järjestettyjä työkokeiluja pitäisi olla tarjolla nykyistä enemmän tavoitteena parantaa maahanmuuttajien valmiuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että kotouttamisen on edettävä nopeasti ja oltava tehokasta, jotta vältytään jumiutumista ”kotouttamiskuplaan”. Matka koulutukseen ja työelämään ei saa olla liian pitkä eikä sisältää tyhjäkäyntiä ja epätarkoituksenmukaisia opintojaksoja.
Maahanmuuttajia on kohdeltava yhdenvertaisesti eikä heitä saa käyttää hyväksi halpatyövoimana, josta on jo valitettavasti runsaasti esimerkkejä.
Kirjoittaja työskentelee SAK:ssa maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana
Twitter @evekyntaja
