Työpaikkaohjaajien asema on saatava kuntoon
Työpaikoilla on keskeinen rooli ammatillisessa koulutuksessa, sillä merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla työssä oppien. Mutta miten ammattiin oppiminen työpaikoilla sujuu? Pääsääntöisesti mallikkaasti. Kentältä saadut palautteet ovat valtaosin positiivisia. Oppilaitosten yhteistyö työpaikkojen kanssa on tiivistynyt, opiskelijat ovat tyytyväisiä työelämäjaksoihin ja työpaikat kiittelevät saamistaan uusista osaajista.
Yksi rikka rokassa kuitenkin on: työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus ja työpaikkaohjaajien asema. Ei ole liioiteltua sanoa, että työpaikkaohjausta tehdään pitkälti talkootyönä oman työn ohella. SAK:n luottamushenkilöpaneelien tulokset kertovat, että työpaikkaohjaajien arkea haastavat kuormittuminen, työajan käyttöön liittyvät pulmat ja riittämätön tai olematon korvaus tehtävästä.
Kansallinen osaamisen arviointikeskus (KARVI) selvitti äskettäin ammatillisen koulutuksen työssä oppimisen käytänteitä. Työpaikkaohjaajien osalta tulokset olivat samansuuntaisia kuin SAK:n selvityksissä: petrattavaa on. Työpaikkaohjaajat nostivat ohjaamiseen käytettävän ajan niukkuuden keskeiseksi ongelmaksi. Kiire vaikeuttaa ohjaamista, kun siihen on vaikea löytää riittävästi aikaa. Vuorotyössä saattaa myös käydä niin, että opiskelija ja työpaikkaohjaaja eivät ole kovin usein töissä samaan aikaan.
Sekä KARVI:n että SAK:n selvityksistä nousee myös esiin työpaikkaohjaajien riittämätön koulutus.
Noin joka kymmenes koulutuksen järjestäjistä ilmoittaa tarjoavansa työpaikkaohjaajille vain harvoin tai ei koskaan mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Vajaa kolmannes (30 %) kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä ilmoitti tarjoavansa työpaikkaohjaajille aina mahdollisuuksia kehittää ohjaus- ja arviointiosaamista. Vain alle puolet (43 %) järjestäjistä kertoi, että heillä on työpaikkaohjaajille usein tarjolla mahdollisuuksia kehittää ohjaus- ja arviointiosaamistaan.
Plussiakin toki on, etenkin ohjaajissa itsessään. Työpaikkaohjaajat ovat yleisesti motivoituneita tehtävään ja kokevat, että haluaisivat antaa opiskelijalle enemmän kuin nyt on mahdollista. Sama viesti nousee SAK:n kyselyistä.
Työpaikoilla on valmiutta ja halua ottaa lisää opiskelijoita työssä oppimaan. Asiaa edesauttaisi yhteinen ennalta suunnittelu. Jos työpaikalla tiedettäisiin riittävän ajoissa, milloin ja mitä tehtäviä oppimaan opiskelijoita on tulossa, voitaisiin työssäoppimisjaksot ajoittaa ja toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteena on, että työyhteisön sisällä ei aina ole selkeästi sovittu työelämässä oppimisen prosessista, kuten ohjausvastuista.
SAK on nostanut ammatillisen koulutuksen laadun yhdeksi seuraavan vaalikauden tavoitteistaan.
Työpaikkaohjaajien asema, osaaminen ja jaksaminen ovat avaintekijöitä koko ammatillisen koulutuksen laadun kannalta. Opettaja ja työpaikkaohjaaja huolehtivat yhdessä siitä, että opiskelijan opinnot etenevät ja hän saa hyvän ammattitaidon. Jotta ohjaus on laadukasta, työpaikkaohjaajilla on oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, korvauskäytäntöjen on oltava selkeitä ja ohjaukseen on varattava riittävästi työaikaa.
Henkilöstön on myös tärkeää tietää, jos työpaikalle on tulossa tai jos työpaikalla on työssä oppijoita, ja miten heidän ohjauksensa on järjestetty. Riittävä määrä laadukkaita, turvallisia ja suoritettavaan tutkintoon soveltuvia työssäoppimispaikkoja on edellytys sille, että osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavilla myös tulevaisuudessa.
