Työntekijöiden hyväksikäytössä työnantajien kekseliäisyys on rajaton
Jälleen sunnuntaina 13.3. Helsingin Sanomat uutisoi työnantajien innovatiivisuudesta, kun kysymyksessä on työvoiman hyväksikäyttö. Tällä kertaa kysymys on filippiiniläisten siivoojien hyväksikäytöstä. Järjestely on toteutettu perustamalla kaksi yritystä, joissa kummankin yrityksen pääomistajat ja vastuuhenkilöt ovat samat kaksi henkilöä. Siivoojat rekrytoidaan suoraan Filippiineiltä ja he tekevät töitä näille kahdelle yritykselle.
Jutun perusteella voi varsin perustellusti päätyä ajatukseen, että järjestelyn avulla kierretään työnantajan velvoitteita, kuten ylityökorvausten maksamista, työaikasuojelua ja vuosilomalainsäädäntöä. Työntekijöiden yhteenlaskettu vuotuinen työaika ylittää 2 400 tuntia näissä kahdessa yrityksessä, kun laissa säädetty enimmäismäärä on 2 300 tuntia. Ylityökorvauksia näiltä työntekijöiltä jää saamatta noin 3 000 euroa. Työntekijöiden kertoman mukaan ongelmia näyttää olevan myös lepoaikojen toteutumisessa, eikä vuosilomia ole välttämättä pidetty useankaan vuoden aikana.
Mikään yllätys ei ole, että siivoojat eivät halua esiintyä jutussa nimellään, koska pelkäävät työpaikan ja oleskeluluvan menetystä. Järjestelyn vastenmielisyyttä kuvaa, että työnantaja oli jutun mukaan ohjeistanut siivoojia, miten lehtihaastattelun tuli vastata. Lisäksi työnantajan mukaan yhtiöstä kielteisiä asioita kertovat työntekijät ovat ihmisiä, jotka eivät ole selvinneet töistään ja joille ei haeta jatkolupaa Suomessa työskentelyyn.
Työntekijöiden turvatonta asemaa lisää, että he eivät kuulu ammattiliittoon. Yrityksen sisällä työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on filippiiniläinen toimistosihteeri, joka päättää työvuorojen jaosta. On jokseenkin outo asetelma, että työsuojeluvaltuutettu käyttää työnjohtovaltaa edustettaviin työntelkijöihinsä nähden. Väistämättä tulee mieleen ajatus samankaltaisista piirteistä, joita on ollut viime aikoina esillä marjanpoimijoiden hyväksikäytössä.
Erityisen huolestuttavaa on, että työsuojeluviranomainen ja poliisi näyttävät voimattomilta näiden järjestelyjen edessä. Vaikka tarkastuksia on tehty siivouskohteisiin, yritysten järjestämään majoitukseen sekä työaikakirjanpitoon ja palkanlaskentaan, mitään puutteita ei ole havaittu. Myös haastatellut työntekijät ovat kertoneet kaiken olevan kunnossa.
Valvovan viranomaisen mukaan tällainen järjestely on valvontatoimivaltaan kuuluvan lainsäädännön kannalta laillista, jos kysymyksessä ei ole työntekijän painostaminen. Tosin työoikeuden emeritusprofessori on asiasta eri mieltä ja nostaa esiin oikeuskäytännössä hyväksytyn kahden yrityksen samastamisen ylityökorvauksia koskevassa asiassa.
Työntekijä saattaa kertoa, ettei työnantaja ole painostanut häntä tekemään ylipitkiä työpäiviä ilman ylityökorvauksia tai jättämään vuosilomia pitämättä. Tälle seikalle ei voi antaa kovin suurta painoarvoa valvovan viranomaisen harkinnassa, kun kysymyksessä on ulkomaalaistaustainen työntekijä, joka pelkää työpaikkansa ja maassaolo-oikeutensa puolesta. Jos taas kysymyksessä olisi porsaanreikä lainsäädännössä, niin sen tukkiminen on ehdottomasti seuraavan hallituksen tehtävä.
Työvoiman hyväksikäyttö, olipa kyse työmarkkinarikollisuudesta tai mahdollisten porsaanreikien hyödyntämisestä, on saatava kitkettyä suomalaisesta työelämästä. Olaus Petrin tuomarinohjeita lainaten ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”.
Tutustu SAK:n työmarkkinarikollisuutta koskeviin vaalitavoitteisiin.
