Työmarkkinarikollisuus rehottaa Suomessa – tulevan hallituksen on ryhdyttävä toimiin ilmiön kitkemiseksi
SAK on toistuvasti vaatinut työmarkkinarikollisuuden kitkemistä suomalaisesta työelämästä. Valitettavasti vaatimukset ovat enimmäkseen kaikuneet kuuroille korville.
Sunnuntaina 26.2. saimme lukea Helsingin Sanomista vuosia jatkuneesta tuhansien thaimaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä, joka täyttää jo ihmiskaupan tunnusmerkit. Seuraavana sunnuntaina 5.3. sama lehti uutisoi Helsingin käräjäoikeudessa aloitetusta ihmiskauppaa ja muita rikoksia koskevasta oikeudenkäynnistä hieronta- ja kauneusalan yrittäjänä toiminutta thaimaalaisnaista vastaan. Ihmiskaupan lisäksi syytteet koskevat muun muassa laittoman maahantulon järjestämistä ja kiskonnantapaista työsyrjintää. Syyttäjän mukaan tapauksen yksitoista uhria, joista kolme on lapsia, joutuivat Suomessa pakkotyöhön.
Närpiön kasvihuonetyöntekijöiden, marjanpoimijoiden ja hieronta- ja kauneusalan työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ilmentävät Suomeen pesiytyneen työmarkkinarikollisuuden vastenmielisimpiä ilmiöitä. Suomessa on ylipäätään lisääntynyt työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli, jossa työnantajat pyrkivät saamaan taloudellista hyötyä polkemalla monin eri tavoin työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja. Se ilmenee esimerkiksi törkeänä ihmiskauppana, alipalkkauksena ja muiden työehtojen, kuten työaika- ja työsuojelun, laiminlyönteinä.
Työmarkkinarikollisuuden uhreiksi joutuvat erityisesti ulkomaalaistaustaiset työntekijät sekä osatyökykyiset ja nuoret työntekijät. Kysymyksessä ovat heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka eivät tiedä tai osaa vaatia oikeuksiaan esimerkiksi kielitaidon tai työelämätietojen puutteiden vuoksi. Pahimmissa tapauksissa uhreja kiristetään, uhkaillaan ja pelotellaan.
Työmarkkinarikoksiin näyttävät syyllistyvän niin ulkomaalaistaustaiset kuin kotoperäisetkin työnantajat. Valitettavasti työntekijöitä hyväksikäyttävä työnantaja pystyy kiinnijäämisestäkin huolimatta jatkamaan toimintaansa aivan liian helposti ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella voi jatkua.
Työmarkkinarikollisuus on karmea tosiasia, jolla on laaja-alaiset vaikutukset. Rikosten ja hyväksikäytön uhreille aiheutuvien inhimillisen kärsimysten lisäksi ilmiö on omiaan vääristämään kilpailua, kun rikollisesti toimivat työnantajat saavat työvoimakustannuksia polkemalla kilpailuetua suhteessa laillisesti toimiviin työnantajiin. Työmarkkinarikollisuuden vuoksi yhteiskunnalta jää muiden vahingollisten vaikutusten ohella saamatta verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja.
SAK vaatii ongelman kitkemiseksi rikosoikeudellisten seuraamusten kiristämistä ja työrikoksia koskevien säännösten täsmentämistä, mukaan lukien alipalkkauksen kriminalisointi. On myös tarvetta täsmentää liiketoimintakieltoa koskevaa lainsäädäntöä siten, että työvoiman hyväksikäyttöön syyllistyneelle työnantajalle voidaan nykyistä useammissa tilanteissa asettaa liiketoimintakielto. Yhteisösakon soveltamisalaa on laajennettava kattamaan kaikki rikoslain 47 luvun työrikokset. Työmarkkinarikoksiin syyllistyneen työnantajan mahdollisuus rekrytoida uutta ulkomaalaista työvoimaa tulee estää.
Myös viranomaisvalvontaa ja -yhteistyötä on edelleen tehostettava. Työmarkkinarikollisuuden uhrien asemaa voidaan parantaa tehokkaasti säätämällä ammattiliittojen kanneoikeudesta.
Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin mukaan lukien työelämän ihmisoikeuksia koskevat ILO:n sopimukset. Näiden täysimääräinen toteutuminen pitää olla kaikkien yhteinen tavoite. Työmarkkinarikollisuuden laajaa esiintyvyyttä Suomessa ei voi enää kiistää ja keinot sen kitkemiseksi ovat löydettävissä. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä. Näitä odotetaan seuraavalta hallitukselta.
Tutustu SAK:n työmarkkinarikollisuutta koskeviin vaalitavoitteisiin.
