Työmarkkinarikollisuus rehottaa ruokalähettibisneksessä
Helsingin sanomat julkaisi sunnuntain 24.4. artikkelin otsikolla ”Pimeitä kuljetuksia”. Juttu käsitteli alustavälitteisessä ruokalähettibisneksessä rehottavaa työmarkkinarikollisuutta. Sen mukaan alustayritysten kanssa kumppanuus- tai partnerisopimuksen tehneet ruokalähetit vuokraavat tilejään eteenpäin lähinnä ulkomaalaistaustaisille henkilöille, joista osalla ei ole asianmukaisia oleskelu- ja työlupia, kielitaito on puutteellista tai olematonta ja osa tulee Suomeen värvättyinä ulkomailta. Joka tapauksessa kyseessä ovat haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.
Nämä alustavälitteiseen työhön pesiytyneet ilmiöt näyttävät täyttävän työntekijöiden hyväksikäytön ja jopa ihmiskaupan kriteerit. Hyväksikäytön ohella ilmiöön liittyy myös niin kutsuttua pimeää työtä, jonka tavoitteena on käyttää väärin sosiaaliturvaetuuksia ja kiertää verotusta. Häviäjiä eivät ole vain hyväksikäytetyt työntekijät, vaan laskua maksavat myös sosiaaliturvan rahoittajat ja veronmaksajat.
Alustavälitteinen työ tarjoaa hyvät edellytykset työmarkkinarikollisuudelle ja harmaalle taloudelle. Näyttää vähintäänkin kummalliselta, että ilmiö on tullut poliisin tietoon jo vuonna 2019 ja ruoankuljetusyhtiö Woltin edustaja toteaa haastattelussa vuonna 2023, että ”jos jotain laitonta tai epäeettistä tapahtuisi, niin varmaan pyrkisimme eri tahojen kanssa selvittämään, mikä on oikea tapa toimia”. Kovin epätodennäköiseltä vaikuttaa, etteikö toimintatapojen selvittämiseen olisi jo ollut riittävästi aikaa, jos ilmiöön olisi halua puuttua.
Alustayrityksen asennetta ja yhteiskuntavastuuta ilmentää myös toisen ruoankuljetusyhtiön Foodoran edustajan vastaus kysymykseen yrityksen kiinnostuksesta siihen, kuka ruokatilaukset kuljettaa. Jutun mukaan heitä ”yrityksenä kiinnostaa siinä määrin, että toimimme vähintään lain mukaisesti”. Asiaa ei juuri pehmennä, että jälkeenpäin kommenttia haluttiin muuttaa.
Alustayritysten asenteiden lisäksi jutusta välittyy viranomaisvalvonnan ja hyväksikäytettyjen työntekijöiden oikeussuojakeinojen heikkoudet. Esimerkiksi Puolasta värvättyjen ruokalähettien tapauksessa poliisi oli lopettanut esitutkinnan, koska hyväksikäytetyltä työntekijältä saamatta jäänyt rahasumma oli pieni.
Perinteisen työsuhteen naamiointi kumppanuus- ja toimeksiantosuhteeksi näyttää luoneen edellytykset uusille työmarkkinarikollisuuden ja työntekijöiden hyväksikäytön mahdollisuuksille. SAK on toistuvasti vaatinut lainsäädännön täsmentämistä ja oikeussuojakeinojen parantamista, jotta työmarkkinarikollisuuteen voidaan puuttua ja ennaltaehkäistä sitä nykyistä tehokkaammin.
Myös viranomaisten valvontaresursseja ja -keinoja on parannettava. Rikoslain työrikoksia koskevia säännöksiä tulee kehittää vastaamaan entistä paremmin nykyisen työmarkkinarikollisuuden ilmiöihin ja uhrien asemaa parantaa kehittämällä matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Tähän uskoisi löytyvän poliittista tahtoa hallituksen väristä riippumatta.
