Työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden työelämään

Työn murroksesta puhutaan paljon. Konkretiaa keskusteluun saadaan vasta sitten, kun työelämän muutoksia tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitä työpaikoilla tapahtuu. Voimme ohjata muutoksia ja olla itse aktiivisesti rakentamassa uudenlaista työelämää. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma tarjoaa yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä ja saada tukea omaan kehittämistyöhön.

Monet työnantaja- ja työntekijäliitot eri toimialoilla ovat käyneet viime vuosina keskustelua siitä, miten oman alan työ muuttuu uuden teknologian käyttöönoton ja digitalisaation vaikutuksesta. On tarkasteltu sitä, mitkä työt katoavat ja miten työtehtävien sisältö muuttuu. On myös selvitetty, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitkä taidot ovat keskeisessä roolissa uusissa tehtävissä.

Puhutaan myös osaamisen kehittämisen, muutosvalmiuden ja itsensä johtamisen tärkeydestä. Keskeiseksi kysymykseksi tässä keskustelussa on noussut työmarkkinatoimijoiden rooli työn murroksessa ja mahdollisuudet edistää ja tukea hallittua muutosta. 

Tuottavuutta ja hyvinvointia käsi kädessä

Työmarkkinaosapuolten keskustelulla tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista on pitkät perinteet. Suomessa työmarkkinajärjestöt ymmärtävät, että tuottavuuskasvu on omissa käsissämme. Tuottavuutta parantamalla voimme edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja kestävää talouskasvua. Tekemällä oikeita asioita entistä tehokkaammin ja järkevämmin sekä hyödyntämällä teknologian tuomia mahdollisuuksia myös työhyvinvointi ja työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen paranevat. 

Teknologian kehityksen myötä työelämässä korostuvat entistä enemmän digitaaliset taidot, oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja uuden oppiminen. Teknologinen kehitys on nopeaa, eikä suomalaisella työelämällä ole varaa siihen, että osa työntekijöistä putoaa kehityksen kyydistä. Työmarkkinatoimijat keskustelevat myös työyhteisötaidoista, esimiestyöskentelystä ja johtamisesta, uusista työnteon muodoista sekä yritysten yhteistyökulttuurista ja muutosketteryydestä. 

Koronakriisi nosti keskiöön resilienssin, jolla tarkoitetaan organisaation kykyä kohdata yllättäviä muutostilanteita sekä reagoida niihin ketterästi muuttamalla tai uudistamalla toimintaa. Tähän liittyy olennaisesti myös riskien arviointi ja ennakointityö. Yksilön näkökulmasta resilienssi tarkoittaa sitä, että pidetään huolta omasta osaamisesta ja työmarkkinakelpoisuudesta, joilla varmistetaan tarvittaessa mahdollisuudet siirtyä uusiin tehtäviin tai töihin. 

Digitalisaation, oppivan automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia työelämässä on tarkasteltu sekä liitto- että työpaikkatasolla. Työn muuttuminen tarkoittaa yhä useammin liikettä kohti laadukkaampaa ja mielekkäämpää työelämää – kunhan onnistumme siinä, että kaikki pysyvät kyydissä mukana.

Kaikki toimialat ja työpaikat eivät ole vielä yhtä pitkällä ratkaisujen hakemisessa ja uusien toimintatapojen kehittämisessä. Toimialojen sisäisen ja toimialat ylittävän vuoropuhelun avulla voidaan nostaa näkyväksi edelläkävijäyritysten hyviä käytäntöjä ja herätellä niitä työpaikkoja, joissa kehittämistyö ei ole vielä lähtenyt käyntiin tai on vasta alkuvaiheessa. 

Tukea työpaikkojen kehittämistyöhön hallitusohjelmasta

Yhteistyö työelämän ilmiöiden tarkkailemiseksi ja hyvien kokemusten ja osaamisen jakamiseksi on tunnustettu myös Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa. Osana hallitusohjelman työelämähankkeita on Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, TYÖ2030-ohjelma.

Keskeisten työelämätoimijoiden yhteisen ohjelman tavoitteena on vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla sekä vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria. Ohjelma pyrkii nostamaan Suomen digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvoinnin Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä työssä tarvitaan kaikkien työelämätoimijoiden yhteistyötä.

Työmarkkinajärjestöt ovat korostaneet, että ohjelman tulee tarjota konkreettista apua ja tukea työpaikoille. Tämä tapahtuu pääasiassa toimialaohjelmien ja aluepilottien kautta. Kesän 2020 aikana on käynnistynyt ensimmäinen hankehaku, jossa ohjelmalle täksi vuodeksi myönnetty rahoitus pyritään ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti uusien hankkeiden tukemiseen.

Hyvä työelämä syntyy yhdessä rakentamalla

Työmarkkinajärjestöjen on oltava mukana murroksessa haistelemassa uusia tuulia ja herättelemässä nukkuvia työpaikkoja pohtimaan uusia työelämäinnovaatioita ja digitalisaatiota hyödyntäviä liiketoimintamalleja. Eri aloilta saaduista hyvistä kokemuksista on otettava oppia ja uudistettava myös omia ajatusmalleja ja toimintatapoja. On oltava myös uskallusta digiloikkaan, jos se on vielä tekemättä.

Suomalaisen työelämän vahvuuksia ovat vahva koulutustaso, toiminnallinen ketteryys, työntekijöiden itsenäisyys ja aloitteellisuus sekä innostuminen, innovointi ja hyvä yhteistyökulttuuri. Tarvitsemme myös avoimuutta ja luottamusta sekä kehittämisesteiden raivaamista, jotta vielä kehitysvaiheessa olevat työpaikat nousevat entistä paremmiksi työpaikoiksi.

Jos TYÖ2030-ohjelma onnistuu tavoitteissaan tukea suomalaisia työpaikkoja, on nähtävissä, että työurat pitenevät ja työllisyys, työn tuottavuus ja yritysten kilpailukyky paranevat. Tästä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. 

Lue lisää TYÖ2030-ohjelmasta ja sen hankehausta.

Teksti on TYÖ2030-ohjelmassa mukana olevien EK:ta edustavan Palvelualojen työnantajat Paltan toimialapäällikön Anu Sajavaaran ja SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan yhteiskirjoitus.